Oulun ja Seinäjoen välisen junaradan parannus kaksoisraiteineen on saamassa vihreää valoa hallitukselta tiistain kehysriihessä. Kalevan saaman tiedon mukaan asia koetaan valtakunnallisesti niin merkittäväksi, ettei siitä synny eripuraa hallituksen sisällä.
Liikenneministeriö viimeisteli väylälistaansa maanantaiyöhön saakka, mutta tietojen mukaan keskustelut Oulun ja Seinäjoen ratayhteyden parannukseen tarvittavista rahoista käytiin hyvässä hengessä.
Myös liikenneministeri Anu Vehviläinen on painottanut (Kaleva 9.3.), että pääradan kunnostus ilman viivytyksiä on tärkeää.
Tähän kokonaisuuteen kuuluu Vehviläisen mukaan kaksoisraiteen rakentaminen Kokkolan ja Ylivieskan välille.
Oulun ja Seinäjoen välistä rataosuutta kuormittavat kasvava matkailu ja kaivostoiminta. Esimerkiksi Ylivieskan ja Kokkolan välillä tavaraliikenne on kasvanut kymmenillä prosenteilla.
Myös Kemijärven radan sähköistys on saanut Kalevan tietojen mukaan ymmärrystä. Erään lähteen mukaan "sille on näinä päivinä laajaa yleistä hyväksyntää."
Vehviläinen kimpaantui
Hallituksen kehysriihen aattopäivää kuumensi niin sanotun kehäradan kustannusten kasvaminen. Kehäradan kustannusarvio kasvoi 75 miljoonalla eurolla. Loppusummaksi arvioidaan nyt 590 miljoonaa euroa.
Ministeri Vehviläinen suorastaan tulistui tiedosta.
"On erittäin kiusallista tuoda juuri hallituksen kehysriihen alla esiin näin suuri kustannusylitys. Hanketta ei ole valmisteltu parhaalla mahdollisella tavalla", Vehviläinen kertoi tiedotteessaan.
Hänen mukaansa koko hanke uhkaa vaarantua tai vähintään viivästyä, jos kustannusylityksiä tulee jatkossakin. Kehärata tarjoaisi raideyhteyden Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Ministerin esikunnasta tuskailtiin toistakin hanketta, Espoon länsimetroa. Siinäkin projektissa todellisista kustannuksista on vain aavistuksia, kun arviot ylittyvät pahimmillaan sadalla prosentilla.
Poliittista värinää
Liikenneväylien lisäksi innovaatioyliopiston rahoitus tuo kehysneuvotteluihin poliittista vipinää. Keskustan "korhoslaiset" ovat syyttäneet kokoomusta koulutuksen keskittämisvimmasta ja innovaatioyliopiston suosimisesta maakunnallisten yliopistojen kustannuksella.
Kehysriihessä on määrä päättää innovaatioyliopistoksi kutsutun kolmen yliopiston yhteenliittymän kauppakorkeakoulun, teknillisen korkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun toimintamenoista.
Aiemmin näiden kolmen yliopiston toimintamenot olivat yhteensä noin 170 miljoonaa euroa. Valtiosihteeri Raimo Sailas on esittänyt toimintamenojen kaksinkertaistamista, mutta näin suureen rahoituslisäykseen hallitus ei taivu.
Jotta muut yliopisto eivät pitäisi hanketta epäreiluna, hallitus on päättänyt, että vuoteen 2020 mennessä muutkin yliopistot voivat kilpailla nyt päätettävästä lisärahoituksesta.
Innovaatioylipistolle on jo myönnetty 500 miljoonan euron peruspääoma.