Valtiosihteeri Raimo Sailaksen selvitys liikenneinvestointien rahoituksesta on tähän mennessä positiivisin viesti siitä, että sanoma Pohjanmaan radan vakavasta tilanteesta alkaa vihdoinkin mennä perille myös päättäjien keskuudessa. Sailas ehdottaa elinkaarimallin käyttöä kahdessa kohteessa, joista toinen olisi moottoritie Koskenkylän ja Kotkan välillä ja toinen Kokkola-Ylivieska -rataosuuden kaksoisraide.
Mallia on käytetty jo Lahden ja Lohjan moottoriteissä. Etelä-Suomen sinänsä kiistattomien tarpeiden perustelu päätöksentekijöille ei koskaan ole ollut vaikeaa.
Mutta jos maasta haetaan kiireellisten liikenneinvestointien kohteita, Pohjanmaan rataa ei voi ohittaa. Sailas itse arvioi selvityksessään Kokkolan ja Ylivieskan välisen kaksoisraiteen tarpeen näin: "Tästä saatavat taloudelliset hyödyt olisivat aivan ilmeisesti niin mittavat, että hanke tulisi toteuttaa."
Pohjois-Suomen näkökulmasta kaksoisraide tarvitaan koko Seinäjoen ja Oulun välille, mutta jostain se on aloitettava. Kriittisin osuus tässä on juuri Kokkolan ja Ylivieskan väli, jossa on paljon raskasta malmiliikennettä. Kunhan Talvivaaran kaivos avataan, sitä tulee vielä enemmän.
Nykymenolla koko Pohjanmaan rata voi olla puolittain halvaantuneena jopa parikymmentä vuotta, kun kiskoja korjataan hyvin vilkkaan liikenteen seassa, liian niukalla rahoituksella. Sellainen jos mikä on kallista koko yhteiskunnalle.
Sailas pitää mahdollisena, että Kokkolan-Ylivieskan osuus rakennetaan myös perinteisellä budjettirahoituksella. Oleellista ei olekaan, millä tavoin kaksoisraide rakennetaan. Pääasia on, että kohde yksiselitteisesti on mukana helmikuussa eduskunnalle annettavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Tällä hetkellä poliittiset viestit ovat myönteisiä.
Pohjanmaan radan pahin pullonkaula tulisi näin kuntoon, mutta ei vielä koko rata. Pitäisi olla täysin mahdollista, että radan eri osuuksien rahoittamiseen käytetään erilaisia malleja. Todennäköisesti juuri elinkaarimalli takaisi sen, että Kokkolan ja Ylivieskan väli saataisiin rakenteille hyvin nopeasti, jo vuonna 2009. Se jättäisi aikaa ratkaisujen etsimiseen muiden osuuksien rahoitukseen.
Kuntien osallistuminen rahoitukseen voi sopia rajattuihin paikallisiin liikennehankkeisiin, mutta ei pääradan kaltaisen valtakunnallisen infrastruktuurin rakentamiseen.
paakirjoitus@kaleva.fi