Hartaasti odoteltu Pohjanmaan radan perusparannus ja kaksoisraiteen saaminen koko Seinäjoki-Oulu-välille hyödyttäisi koko yhteiskuntaa erityisesti pohjoisessa, Ratahallintokeskus ja VR vakuuttavat.
Ihmisiä ja tavaraa voitaisiin kuljettaa kiskoilla enemmän, nopeammin, täsmällisemmin ja varmemmin. Ympäristöystävällisen junan käyttö lisääntyisi ja liikenneturvallisuus paranisi.
"Kahden raiteen välityskyky on nelinkertainen, joten junia mahtuisi liikkeelle neljä kertaa enemmän. Tavarajunien tuntikausien odottelut väistämisten vuoksi vähenisivät", Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen valottaa.
Raideliikenteen häiriöherkkyys vähenee, kun käytettävissä on toinenkin raidepari. "Yksiraiteinen rataosuus on hirveän häiriöherkkä. Kun jokin menee rikki, niin mikään ei toimi."
Henkilöjunien matka-ajat lyhenevät, kun nopeus voidaan nostaa perinteisellä kalustolla 160-200 kilometriin ja kallistuvakorisella kalustolla 200-220 kilometriin tunnissa. Suuremmat nopeudet edellyttävät tasoristeyksien karsimista kovalla kädellä.
"Säännöllinen aikataulurakenne ja riittävä palvelutaso ovat silti tärkeämpiä kuin mahdollisimman lyhyt matka-aika."
Isompia hyötykuormia
entistä sujuvammin
Suunniteltu tavarajunien akselipainon nosto 22,5 tonnista 25 tonniin lisää kuljetustehokkuutta ja kutistaa -kustannuksia, kun vaunujen hyötykuormat kasvavat. Nopeuskin nousisi 100 kilometriin tunnissa.
"Tavaraliikenne olisi sujuvampaa molempiin suuntiin. Teollisuuden toimintaedellytykset ja kilpailukyky paranisivat", VR-Yhtymän Pohjois-Suomen aluejohtaja Markus Lohikoski arvioi.
Nopeuksien ja akselipainon nosto mahdollistaisivat yhdistettyjen kuljetusten innokkaamman siirtymisen maanteiltä rautateille. "Liikenneturvallisuus paranisi, kun rekat ja trailerit saataisiin entistä useammin junan kyytiin."
Kari Ruohosen mukaan pitkän matkan raskasta kuljetusta pyritään siirtämään rautateille ensin vilkkaimmilla väleillä. Kuljetusten turhia odotuksia yritetään karsia niin, että yhdistetty kuljetus voisi kolkutella kiskoilla entistä nopeammin.
VR:n osuus teollisuuden kuljetuksista on jo noin 25 prosenttia.
"Kasvun varaa ei enää hirveästi ole, lukuunottamatta yhdistettyjä kuljetuksia ja esimerkiksi kaivosteollisuuden uusia kuljetuksia. EU:ssa keskimäärin raiteilla kulkee teollisuuden kuljetuksista vain reilut 15 prosenttia."
Lohikoski uskoo, että tavoitteissa siintävä matka-ajan lyhentyminen tunnilla Oulun ja Helsingin välillä lisäisi junamatkustuksen suosiota huomattavasti. Tampereelle, Kokkolaan ja Seinäjoellekin pääsisi nopeammin.
"Juniin saataisiin varmasti merkittävästi enemmän sekä autoilijoita että lentomatkustajia. Lentokentille ja sieltä pois on ensin päästävä ja monenlainen odottelu sekä turvatarkastukset venyttävät matka-aikoja."
Ruohosen mielestä raideliikenteen on jatkossakin vaikea kilpailla lentomatkustuksen kanssa nopeudella. "Keski-Euroopan suurnopeusjunat voivat tähän pystyäkin. Suomen sekaliikenneradalla nopeuksien nostolla on rajansa."
Ratahallintokeskus uskoo junamatkustuksen suosion kasvavan pohjoisessakin, sillä esimerkiksi oikoradan rakentaminen peräti kaksinkertaisti matkustajamäärät Lahdessa.