Yhden kuolemaan ja viiden varusmiehen vakavaan loukkaantumiseen johtanut kranaatinheitinonnettomuus Rovajärvellä joulukuun alussa oli kaksoislatauksen aiheuttama. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan asiassa tehdyt selvitykset ja tutkimukset muista syistä kuin kaksoislatauksesta on suljettu pois.
Onnettomuustutkinnan seuraavassa vaiheessa pyritään tutkijalautakunnan puheenjohtajan Tuomo Karppisen mukaan selvittämään onnettomuuteen vaikuttaneita tekijöitä, monen muun lisäksi esimerkiksi kiirettä ja varusmiesten väsymistä.
Tutkinnan tavoitteena on turvallisuuden parantaminen ja turvallisuussuositusten antaminen, jotta vastaavat onnettomuudet voidaan välttää.
Nyt kun onnettomuuden tekninen syy on selvinnyt, puolustusvoimissa mietitään parin viikon kuluttua mitä pitää tehdä, jotta ampumakiellossa olevat kranaatinheittimet voitaisiin ottaa turvallisesti käyttöön.
Puolustusvoimien maavoimapäällikkö Olli-Pekka Multamäki kertoi, että kranaatinheittimillä harjoitellaan edelleen, mutta niitä ei kovapanosammunnoissa ole käytetty. Puolustusvoimissa käydään läpi kranaatinheittimistön ohjeistus kaikilta osin ja arvioidaan, mitä pitäisi muuttaa.
Multamäen mielestä on hyvä, että syy on selvillä, sillä se olisi voinut olla jokin muukin tekninen syy.
Kranaatit eivät räjähtäneet
Onnettomuustutkintalautakunta on päätynyt kaksoslataukseen putken vaurioiden, putken sisäpinnalla olevien jälkien, löytyneiden kranaatin osien sekä vuonna 2001 tapahtuneen onnettomuuden tutkinta-aineiston perusteella.
Kaksoislataukseen viittaa putken rikkoutuminen kolmeen osaan. Niissä kaikissa oli kaksi paineen kasvun aiheuttamaa laajentumaa likimain kranaatin pituuden etäisyydellä toisistaan.
Onnettomuustutkintalautakunta toteaa, että jälkien perusteella alempi kranaatti iskeytyi ylempään kranaattiin ja rikkoutui alhaalla putkessa, Siinä ovat alemmat tiivistysurien iskemäjäljet ja hajonneen kranaatin kuoren osien jättämät jäljet.
Alemman kranaatin sytytin hajosi ja välikappaleeseen tuli painauma ja alumiinijälkiä.
On erittäin epätodennäköistä, että yksi kranaatti olisi voinut aiheuttaa sekä putken alaosassa että putken yläosassa havaitut jäljet. Vahingot ja löytyneiden kranaatin osien koko osoittavat, että kranaatit eivät räjähtäneet.
Kohtalokas kahdeksas ammus
Onnettomuus tapahtui kenttätykistön ja kranaatinheittimistön sota-ja ampumaharjoituksen viimeisenä päivänä, kun ryhmä ampui koulutustarkastusammuntaan kuulunutta iskua.
Tarkoitus oli ampua minuutin aikana yhdeksän kranaattia, joista ensimmäinen ja viimeinen yhteislaukauksena. Onnettomuuden sattuessa oli tarkoitus ampua kahdeksas kranaatti.
Kuulemisen perusteella kukaan heitinryhmään kuuluneista varusmiehistä ei ammunnan aikana epäillyt kaksoislatausta, minkä vuoksi muita syyvaihtoehtoja on selvitetty erityisen huolellisesti.