Kun Suomen Tukholman suurlähetystön puhelinvaihde aukesi maanantaiaamuna kello 8.15, linjoilla odotti viisi puhelua. Sen jälkeen lähetystön toimistosihteeri Eila Kaltiokumpu saikin istua aamupäivän puhelimessa kertomassa Suomen kansalaisuuden hakemisesta.
Syynä puhelutulvaan oli kesäkuun alusta Suomessa voimaan tullut monikansalaisuuden salliva laki. Soittajista valtaosa oli ruotsinsuomalaisia, jotka ovat aikoinaan joutuneet luopumaan Suomen kansalaisuudesta saadessaan Ruotsin kansalaisuuden. Maanantaista alkaen he voivat hakea entistä kansalaisuuttaan takaisin menettämättä Ruotsin kansalaisuuttaan.
Uuden lain mukaan Suomen kansalaisella voi olla myös toisen maan kansalaisuus, jos toisen maan laki sen sallii. Esimerkiksi Ruotsissa tämä on mahdollista, pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa ei. Jos vaikkapa Norjan kansalaisuuden saanut hakee Suomen kansalaisuuttaan takaisin, hän menettää Norjan kansalaisuuden.
Kansalaisuuden mukana tulevat kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Ulkomailla asuvalla Suomen kansalaisella on äänioikeus Suomen valtiollisissa vaaleissa eli eduskunta-, presidentin- ja europarlamenttivaaleissa. Jos on kahden EU-maan kansalainen, on valittava kummassa maassa äänestää eurovaaleissa.
Passia kahden maan kansalainen voi hakea kummasta maasta tahansa tai molemmista.
Kaksoiskansalainen voi joutua asevelvolliseksi molemmissa kansalaisuusmaissaan, jos kummankin laki niin vaatii. Kuitenkin kahden Pohjoismaan kansalainen on pääsääntöisesti asevelvollinen vain asuinmaassaan.
Kansalaisuus takaisin
ilmoitusmenettelyllä
Ruotsissa asuva eläkeläinen Seppo Suojoki haki kansalaisuusilmoituslomakkeet Suomen Tukholman-lähetystöstä heti aamusta. Hän odotti passitoimiston aukeamista jo ennen yhdeksää.
Suojoki on aikeissa muuttaa lähiaikoina takaisin Suomeen ja uskoo, että Suomen kansalaisuus helpottaa paluuta. Hän muutti Ruotsiin vuonna 1967 ja otti maan kansalaisuuden, koska koki sen helpottavan elämää Ruotsissa. Samalla meni Suomen kansalaisuus.
Suojoen kaltaiset entiset Suomen kansalaiset, heidän jälkeläisensä ja näiden alaikäiset lapset voivat nyt hakea kansalaisuuttaan takaisin ilmoitusmenettelyllä. Se on yksinkertaisempi kuin tavallinen kansalaisuuden hakumenettely. Ilmoituksen teolla ei ole kiire, aikaa on viisi vuotta.
Päätöksen ilmoitukseen antaa ulkomaalaisvirasto. Käsittelymaksu on 300 euroa. Sisäministeriö kolminkertaisti maksun juuri ennen kuin uusi laki tuli voimaan. Ministeriön mukaan maksu ei nytkään kata kustannuksia, koska kansalaisuusilmoituksen omakustannushinta on 540 euroa.
Sisäministeriö arvioi hakemuksia tulevan tänä vuonna viisituhatta.
Laki toimii
toisinkin päin
Uuden lain mukaan myös ulkomailla asuva, mutta Suomen kansalaisuutensa pitänyt voi hakea ulkomaan kansalaisuutta menettämättä Suomen kansalaisuuttaan.
Ruotsissa pohjoismaiden kansalaiset hakevat kansalaisuutta lääninhallituksista. Tukholman lääninhallituksesta kerrotaan, että suomalaiset ovat kyselleet kansalaisuutta tavallista aktiivisemmin sen jälkeen kun Suomen kansalaisuuslaki talvella hyväksyttiin.
Tukholman lääninhallituksen lääninasessorin Lars-Eric Anderfjärdin mukaan hakemuksia tuli maanantaina heti aamupäivällä yhdeksän.
Hakijoista kolme oli maininnut hakevansa kansalaisuutta nimenomaan siitä syystä, ettei se enää tarkoita Suomen kansalaisuudesta luopumista.