Juuri kaksi vuotta täyttänyt Tuukka Riippi osaa pelata jo tablettitietokoneella joitakin pelejä. Niin osaa myös moni muu suomalainen taapero.
Vasta julkistetun Lasten mediabarometrin mukaan yhä nuoremmat lapset pelaavat digitaalisesti.
Digitaalisten pelien pelaaminen on yleistynyt selvästi kolmessa vuodessa, ja pelaaminen aloitetaan aiempaa nuorempana. Vuonna 2010 vain 4 prosenttia 0–2-vuotiaista pelasi digitaalisia pelejä edes joskus, mutta vuonna 2013 heistä pelasi jo viidennes. Vuonna 2010 pelejä pelasi kolmannes 3–4-vuotiaista, vuonna 2013 lähes kaksi kolmasosaa.
"Kaikkein nuorimmat lapset pelasivat digitaalisia pelejä lähinnä vain kosketusnäytöllisillä laitteilla kuten kännykällä tai tablettitietokoneella. Yksivuotiaista pelasi viidesosa ja kaksivuotiaista jo kolmannes. Sitä mukaa kun tablettitietokoneet yleistyvät kodeissa, tulee myös pienimpien lasten pelaaminen todennäköisesti lisääntymään", arvelee erikoistutkija Annikka Suoninen.
Digitaalisten pelien pelaaminen yleistyy 3–4 vuoden iässä, ja säännöllisimpiä pelaajia olivat yli 5-vuotiaat lapset, joista kolmannes pelasi päivittäin ja kaksi kolmasosaa viikoittain.
Tuukka Riipin vanhemmat rajoittavat pelaamista. Kolmevuotias isoveli Verneri saa pelata korkeintaan puoli tuntia päivässä. Aika usein pojat unohtavat pelaamisen kokonaan.
Digitaalisten pelien pelaaminen oli vuonna 2013 ainoa mediakäyttö, jolla tyttöjen ja poikien käytöt erosivat selvästi toisistaan. Pojat aloittivat pelaamisen hieman tyttöjä nuorempina ja pelasivat pelejä tyttöjä useammin, mutta ero oli selvästi kaventunut vuodesta 2010.
Internetin käytössä sukupuolieroa ei sen sijaan enää ollut, kun pienten lasten netin käyttötavat painottuivat pelaamisen sijasta kuvaohjelmien katseluun.
"Tyttöjen lisääntynyt pelaaminen saattaa liittyä suoraan netinkäytön yleistymiseen, verkon laajasta tarjonnasta kaikkien on helppo löytää juuri itseään kiinnostavia pelejä", sanoo Suoninen.
"Toisaalta verkon laaja sisältötarjonta tuntuu lisänneen tyttöjen ja poikien mediakäyttöjen eroja sikäli, että käytetyt sisällöt ja esimerkiksi suosikkiohjelmat alkavat eriytyä sukupuolen mukaan entistä nuoremmilla lapsilla."
Mediaympäristön muutos asettaa uusia haasteita myös mediakasvatukselle.
"Erityisesti runsas audiovisuaalisten mediasisältöjen kulutus kuvaohjelmina ja digitaalisina peleinä tulisi huomioida nykyistä paremmin myös varhaiskasvatuksessa. Median tulkintataidot ovat tärkeitä jo alle kouluikäisille lapsille ja kasvatusorganisaatioiden tulisi tukea vanhempia mediakasvatustyössä, toteaa tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja", mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen Tampereen yliopistosta.
Katso video, näin sujuvasti 2-vuotias Tuukka leikkii iPadilla:
Video ei enää saatavilla.