Syksyllä 2005 tulee voimaan säädös uudesta kaksiportaisesta korkeakoulututkinnosta. Toisiaan vastaaviin kaksiportaisiin tutkintoihin pyritään siirtymään samaan aikaan koko Euroopassa, myös Venäjällä. Venäjä on liittynyt korkeakouluyhteistyön Bologna-ohjelmaan ja mukana on nyt 40 Euroopan maata.
Yliopistot ovat valmiita kaksiportaisiin tutkintoihin tosi nopeasti, opetusneuvos Anita Lehikoinen arvioi yliopistojen opintoasiainpäivillä Kajaanissa. "Parin-kolmen vuoden siirtymäaikoja tarvittaneen."
Opiskelijatkin toivottavat tervetulleeksi maailmalta tutun kaksiportaisen tutkinnon, bachelor-master-mallin, Kati Isoaho Suomen ylioppilaskuntien liitosta sanoi. Opiskelijoille alempi korkeakoulututkinto on hyvä välitavoite.
Parhaillaan uuden yliopistolain luonnos on lausunnolla korkeakouluissa.
Aikaisemmin työelämään
Opiskeluaikoja on Suomessa aina moitittu liian pitkiksi. Nyt valmistutaan keskimäärin 27-vuotiaina. Työuraa halutaan jatkaa myös alkupäästä.
Opiskelijat korostavat, että opiskelun nopeus ei ole itseisarvo Pitkään bruttoaikaan voi sisältyä yhteiskunnallisesti hyödyllistä tekemistä, kuten lasten saamista tai omalla alalla työskentelyä. Opintoajat ovat jo nopeutuneetkin ja suomalaiset valmistuneet työllistyvät eurooppalaisiin verrattuna melko nopeasti, Kati Isoaho sanoi.
Uudessa järjestelmässä alempi korkeakoulututkinto, nykyistä vapaaehtoista välitutkintoa vastaava, suoritetaan kolmessa vuodessa. Yksi vuosi vastaa 60 opintopistettä ja 1600 opintotunnin työmäärää. Maisteriohjelma kestää kaksi vuotta.
Periaate on, että kaikki opiskelijat valitaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää tutkintoa. Alempi tutkinto on suoritettava, ennen kuin ylemmän maisteriohjelman voi aloittaa. Joustoa sallitaan, mutta ei niin että opiskelijat keräävät suorituksia sieltä täältä valmistumatta.
Alan vaihto joustavaksi
Alemmalla tutkinnolla voi jo mennä työelämään, mutta ensisijainen tavoite on maisteritutkinto. Alemman jälkeen voi hakeutua muunkin alan maisteriohjelmiin täydentämällä opintojaan. Esimerkiksi lääketieteen alempi tutkinto ei anna oikeutta toimia lääkärinä, mutta sillä voi jatkaa opiskelua luonnontieteissä ellei halua jatkaa.
Opiskelijavalintaa täsmennetään. Hakijat voidaan jakaa eri ryhmiin, esimerkiksi suomalaisen ylioppilastutkinnon , ulkomaisen vastaavan ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Ryhmien sisällä hakijoiden on saatava yhdenvertainen kohtelu. Opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan kerrallaan.
Opetusneuvos Lehikoinen korosti, että on selkiytettävä erot ammattikorkeakoulututkinnon ja alemman korkeakoulututkinnon välillä. Tutkintojen sisällöt pitää määritellä, jotta tiedetään, millaisin tiedoin ja taidoin varustettuja ihmisiä yliopistoista lasketaan maailmalle.
Pelkästään tutkinnon rakenne ei uudistu, vaan tulevaisuudessa yliopistojen pitää tuottaa erilaisia asiantuntijoita kuin nyt. Tiedon lisääntyminen ja halu selvittää asioita johtavat lisääntyvään monimutkaisuuteen, muutoksiin ja epävarmuuteen, joten opiskelijan pitää sietää enemmän epävarmuutta, professori Erno Lehtinen arvioi.
"Opiskelijalle muutos merkitsee sitä, että osa opiskelusta on osallistumista uuden tiedon luomiseen eikä vain vanhan tiedon omaksumista."