Kaksikielisyys ei vaikuta perustavanlaatuisiin kielenoppimisvalmiuksiin negatiivisesti, selviää Helsingissä perjantaina julkaistusta tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui noin 400 ruotsin- tai kaksikielistä kuusivuotiasta lasta Etelä-Suomen alueelta. Tuloksista paljastui, ettei ole selviö, että kaksikielisissä perheissä kasvavilla lapsilla olisi kielenoppimisvaikeuksia.
Projektin johtaja professori Marit Korkman kertoi, että tulosten valossa kaksikielisten perheiden ei tarvitse keskittyä vain yhteen kieleen. Hän painotti erityisesti, ettei edes kielellisiä vaikeuksia omaavien lasten vanhempien tarvitse valita vain yhtä arjessa käytettävää kieltä.
Kieleen liittyvän lyhytkestoisen muistin ja sanavaraston kehittyminen sen sijaan saattavat hiukan myöhästyä kaksikielisillä lapsilla. Korkman muistuttaa, että kaksikielisillä lapsilla on myös kaksinkertainen työ sanavaraston rakentamisessa.
Tehokasta kuntoutusta
Projektin päätutkimuskohde oli kielellisten harjoitteiden aiheuttama aivotoiminnan muutos. Tutkimukseen osallistui myös lapsia, joilla oli diagnosoitu kielellinen erityishäiriö. Tutkimukset osoittivat, että sopivalla kuntoutuksella voidaan tehostaa kielen opiskeluun osallistuvien aivoalueiden toimintaa. Lapsen kielellisiä valmiuksia voidaan parantaa jo ennen kouluikää, mikä osaltaan voi parantaa koulumenestystä.
Tulokset saatiin Folkhälsanin tutkimuskeskuksen poikkitieteellisestä tutkimusprojektista. Projektiin osallistui tutkijoita ja asiantuntijoita HUSin BioMag-laboratoriosta, Åbo Akademista, Folkhälsanin kuntoutusosastolta, Helsingin yliopistosta, Tammiharjun sairaalasta sekä Teknillisestä korkeakoulusta.