Raksilan jäähallin arkiaamu on kolea ja autio, eivätkä viereisessä katsomossa alkulämmittelyjään ähisevät, höröttelevät kärppä-äijätkään varsinaisesti paranna elämystä.
Hehkua on silti mahdotonta olla huomaamatta, kun Susanna Pöykiö odottaa flamencon sävelet kohdalleen ja aloittaa askelsarjan pituushalkaisijaa pitkin. Tässä on selvästikin sitä jotain.
Jäältä tuleva luistelija loistaa tyytyväisyyttä.
"Olen tosi tyytyväinen kumpaankin ohjelmaan, siihen, miten niiden rakenteen tekeminen on onnistunut", hän hyrisee.
Oulun Luistelukerhon tähdellä on esitettävänään kaksi uutta ohjelmaa, jotka on luonut kanadalainen koreografivelho Lori Nichol. Kyse on pitkäaikaisen haaveen toteutumisesta.
Nichol työskenteli kuusi vuotta viisinkertaisen maailmanmestarin, supertähti Michelle Kwanin kanssa. Monen kirjoissa maailman paras taitoluistelija Kwan on Pöykiön esikuva, johon hänen tyyliään on usein verrattu. Maailman kärkiluistelijoista Nicholin ohjelmia ovat esittäneet muun muassa Fumie Suguri, Mao Asada ja Kimmie Meissner.
"Yhteistyöstä on puhuttu aiemminkin, mutta nyt monet asiat loksahtivat vihdoin kohdalleen. Nicholin oppilaaksi pitää melkeinpä jonottaa, yhteinen aika piti löytää ja ratkaista rahakysymyskin", luistelija kertaa.
Heinäkuussa Pöykiö vietti muutaman viikon Kanadassa, ja tulokset punnitaan ensimmäisen kerran viikonvaihteessa, kun taitoluistelukausi alkaa Finlandia Trophylla Vantaalla. Samalle jäälle luistelevat myös hallitseva Euroopan mestari, Italian Carolina Kostner ja EM-pronssimitalisti Kiira Korpi.
Flamencoa ja klassista
Pöykiön uuden lyhytohjelman musiikki on "pitkään päässä muhinutta" flamencoa. Ei tosin ihan perinteistä sellaista, vaan kanadalaisen maailmanmusiikkia tekevän Jesse Cookin tulkitsemaa.
"Olen harkinnut flamencoa usein, mutta suhtautunut siihen varovaisesti. Mietin, pitäisikö taustalla olla flamencotunteja, mutta ei ohjelma sitä erityisesti vaadi", Pöykiö sanoo.
"Itseään ei saisi toistaa, ja näillä vuosilla ei ole enää helppoa löytää mitään uutta."
Vapaaohjelmassa soi sellolla ja pianolla tulkittu sovitus kolmesta Sergei Rahmaninovin sävellyksestä. Veikeä ja iloinen alku hidastuu ohjelman keskivaiheilla lyyriseksi ja nousee lopussa voimakkaaksi ja dramaattiseksi.
Molemmissa ohjelmissa Pöykiöstä löytyy uudenlaista voimaa ja nopeutta.
"Ohjelmista on yritetty tehdä nopeampitempoisia kuitenkin niin, että pehmeys ja lyyrisyys säilyisivät", luistelija sanoo.
"Ohjelmat ovat paljon raskaampia luisteltavia kuin aikaisemmat, mikä johtuu osin myös erilaisista liikeradoista."
Nicholin ammattitaito näkyy varsinkin askelsarjojen tasossa. Molemmissa ohjelmissa on paikka myös kahden kolmoishypyn yhdistelmälle, flippi-tulpille.
"Joissakin elementeissä vaikeustasosta joudutaan alkukaudesta tinkimään, mutta kauden mittaan ohjelmat tulevat sujuvammiksi", Pöykiö sanoo.
Koko komeuden kruunaavat uudet puvut.
"Ihanat", Pöykiö hersyy.
"Näytöksiin puvut tehnyt oululainen Hilkka Haapakoski on viimein ottanut vastuun kisapuvuista. Kun sovituksia voidaan tehdä tarpeeksi usein, ne ovat just eikä melkein."
Lyhytohjelmapukuun värjättiin kangaskin itse, kun oikean sävyistä violetin aniliinia ei muuten löytynyt flamencon henkeen sopivan mustan pitsin alle.
"Vapaaohjelman taas puku on hienostunut", Pöykiö tapailee oikeaa adjektiivia.
"Se on tummansinistä samettia ja satiinia."