Oululainen JMC Finance ja Karjalan tasavallan hallitus ovat tehneet aiesopimuksen kahden sahan rakentamisesta Venäjän Karjalaan. Sopimuksessa on lisäksi maininta Petroskoihin myöhemmin mahdollisesti rakennettavasta huonekalutehtaasta.
Sahainvestointien yhteisarvo on noin 35 miljoonaa euroa. Alustavasti rajan tuntumaan Mujejärvelle ja Äänisen taakse Puudosiin kaavailtujen sahojen tuotantokapasiteetti on yhteensä noin 200 000 kuutiota.
Toimitusjohtaja Kalevi Laurila sanoo investointimahdollisuuksien selvittämisen taustalla olevan kotimaisen puuraaka-aineen kalleus. Toisaalta tavoitteena on saada hyvät toiminnalliset asemat Venäjän kasvavilla markkinoilla.
"Niillä menestyminen edellyttää sitä, että myös toimitaan siellä", Laurila sanoo.
Sahainvestointeja Karjalaan ja Venäjän luoteisalueelle on tehty parin viime vuoden aikana useita. Stora Enso sahaa jo Impilahdessa, lähellä Sortavalaa, ja kaavailee tuotantokapasiteettinsa nostamista. Ikean tytäryhtiö Swedwood rakentaa sahan ja huonekalujen komponentteja valmistavan tehtaan Kostamukseen; myös Metsäliitto mielii rajantakaisille raaka-ainelähteille.
Jos Venäjän valmisteilla oleva uusi metsälaki antaa myös ulkomaisille yhtiöille mahdollisuuden talousmetsien pitkäaikaisiin vuokrauksiin ja jopa omistukseen, investointivauhdin uskotaan kiihtyvän. Lakiesityksen viimeisimmässä versiossa tämä mahdollisuus on olemassa.
Tarkat selvitykset
JMC Finance on selvitellyt omien investointiensa edellytyksiä Karjalassa jo pari vuotta. Venäjän ja sen edeltäjän Neuvostoliiton markkinat tunteva Laurila korostaa eritoten vakaan ja luotettavan kumppanin merkitystä.
JMC Financen tapauksessa sellaisiksi valikoituivat tasavallan hallitus ja metsäyhtiö Karellesprom, jonka pääomistaja on Karjalan tasavalta.
"Karellesprom takaa raaka-aineen, ja tasavallan hallitus Venäjältä vielä virallisesti puuttuvan investointisuojan. Kun teemme yhdessä eri osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, kuvion pitäisi toimia", Laurila sanoo.
Rajantakaisissa tuotantokaavailuissa on mukana myös JMC Financen suomalaisia yhteistyökumppaneita. Niiden rooli niissä selviää myöhemmin.
Laurila uskoo, että jo kuluvan kevään aikana saadaan vastauksia moniin vielä selvittelyn alla oleviin kysymyksiin.
"Ne liittyvät verotukseen, investointisuojaan, raaka-aineisiin ja logistiikkaan. Olennaista on, että saamme hyvää raaka-ainetta kilpailukykyiseen hintaan. Näitä nyt selvitetään", hän sanoo.
Karjalan mediassa on jo ehditty pitää investointipakettia lopullisesti sovittuna. Tiedotusvälineissä on puhuttu jopa 400 uudesta työpaikasta.
"Vasta lopulliset sopimukset määrittelevät mitä tuleman pitää," Laurila hillitsee.
Jalostus tavoitteena
Karjalan tasavallasta tuodaan raakapuuta Suomeen runsaat miljoona kuutiometriä vuodessa. Suurin osa on selluteollisuuden käyttöön menevää kuitupuuta, mutta myös tukkien osuus on huomattava.
Viime vuosina tasavallan hallitus on vaatinut - yhdessä Venäjän hallituksen kanssa - yhä tiukempaan sävyyn rajoituksia etenkin tukkipuun viennille. Uhkaukset vientimaksujen ja -tullien korotuksista eivät ole kuitenkaan muuttuneet lihaksi. Tasavallan pitkän tähtäimen strategioihin kuuluu silti olennaisena osana oman puu- ja metsäteollisuuden aseman vahvistaminen.