Video kestää kuutisen minuuttia. Sen tekijä to kosie työskenteli taideopintojensa ohella aamiaistarjoilijana helsinkiläisissä hotelleissa ja siivosi pöytiä yltäkylläisten buffet-aamiaisten jälkeen. Hän kantoi syötäväksi kelpaavaa ja koskematonta ruokaa roskiin joka päivä.
Ruokaa ei saanut viedä kotiin ja siksi taideopiskelija rahaa säästääkseen kiersi iltaisin hakemassa jätteen sekaan heitettyä syötävää kauppojen roskiksista.
to kosie kuvasi työtään ravintoloissa salaa paidan kauluksen alle piilottamallaan videokameralla. Hän kuvasi myös dyykkausretkensä. Videoteoksessa nämä kaksi videota näytetään rinnakkain.
to kosien video on mukana Helsingin kaupungintalon Virka-gallerian näyttelyssä. Toki se löytyy helposti myös netistä. Kannattaa kurkistaa.
Suomessa tuhlataan joka vuosi noin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa.
Kotitaloudet heittävät roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa; 12 miljoonaa kiloa leipää, 11 miljoonaa kiloa hampurilaisia, pitsoja ja muuta valmisruokaa ja 11 miljoonaa kiloa lihaa, kalaa ja kananmunia.
Vihanneksia ja juureksia hävitetään 22 miljoonaa kiloa, hedelmiä 12 miljoonaa kiloa ja maitotuotteita noin 20 miljoonaa kiloa.
Television uutisten kuvanauha Afrikasta ei kestä kuutta minuuttia. Lyhyempikin riittää näyttämään erilaisen maailman. Itä-Afrikan kuivuusalueilla on nälänhätä. Erityisen paha tilanne on Etelä-Sudanissa, Somaliassa, Keniassa ja Jemenissä.
YK luonnehtii tilannetta pahimmaksi ihmiskuntaa kohdanneeksi humanitaariseksi kriisiksi toisen maailmansodan jälkeen.
Kirkon Ulkomaanavun mukaan Etelä-Sudanissa, Somaliassa ja Keniassa noin 10 miljoonaa ihmistä tarvitsee hätäapuna vettä ja ruokaa.
Somaliassa on julistettu nälänhätä. Noin 100 000 ihmistä on vaarassa kuolla ja noin 300 000 lasta kärsii aliravitsemuksesta.
Suomalaisten ylijäämäruokaa ei tietenkään voi viedä Somaliassa nälänhädästä kärsiville lapsille. Biafran nälänhädän aikana 1960–70-lukujen vaihteessa suomalaislapsia vaadittiin syömään vedoten siihen, että Biafran lapset söisivät tuon mielellään. Lapsille tuli huono omatunto. Sen olisi pitänyt silloinkin kalvaa aikuisia.
Suomen kotitalouksissa ostetaan ruokaa noin 500 kiloa jokaiselle perheenjäsenelle vuodessa. Siitä menee haaskioon noin 23 kiloa henkeä kohti. Muutaman vuoden takaisten laskelmien mukaan hukkaan menevän ruuan arvo oli noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Kirkon Ulkomaanapu on kohdistanut Afrikan kuivuuskriisistä kärsivien apuun 150 000 euroa. Järjestön mukaan sillä pystytään tarjoamaan hätäapua noin 60 000 hengelle viikon tai kahden ajaksi. Miljoonalla eurolla tarjottaisiin 400 000 ihmiselle hätäapua pariksi viikoksi.
Miljoonan euron potti löytyisi, jos ruokahävikin määrä supistuisi edes vähän ja säästyneet rahat ohjattaisiin Afrikan nälän lievittämiseksi. Silloin työmatkalainen ottaisi hotellin buffet-aamiaisella lautaselleen vain sen, minkä söisi. Kotona syötäisiin sekin jogurtti, jonka kannen päiväysleima olisi mennyt umpeen jo eilen. Hotellinjohtaja antaisi rahaa humanitaarista apua antavalle järjestölle ja saman tekisi tavallinen perhe.
Nälkää näkevien auttaminen ei ole monimutkaista. Tarvitaan vain halua luopua omastaan.
Suomen satavuotisjuhlan teemana on Yhdessä. Se koskee suomalaisia, mutta sen pitäisi koskea myös ihmisiä Etelä-Sudanissa, Somaliassa, Jemenissä ja Keniassa.