Kaksi nä­kö­kul­maa ou­lu­lais­nuo­ril­ta: Näin Oulusta tulisi vielä parempi paikka meille

Miten Oulusta tulisi vielä parempi paikka nuorille? Tähän asiaan ottavat kantaa 16-vuotiaat Kerkko Konola ja Siiri Hakopää.

Oululaisnuoret Siiri Hakopää ja Kerkko Konola löytävät Oulusta paljon hyvää, mutta myös parannattevaa. Kerkko Konola. Siiri Hakopää.
Oululaisnuoret Siiri Hakopää ja Kerkko Konola löytävät Oulusta paljon hyvää, mutta myös parannattevaa.
Oululaisnuoret Siiri Hakopää ja Kerkko Konola löytävät Oulusta paljon hyvää, mutta myös parannattevaa.
Kuva: Siirin kuva: Kerkko Konola, Kerkon kuva: Siiri Hakopää

Miten Oulusta tulisi vielä parempi paikka nuorille? Tähän asiaan ottavat alla kantaa 16-vuotiaat Kerkko Konola ja Siiri Hakopää. Oululaisnuoret ovat olleet kaksi viikkoa Kalevassa tutustu työelämään ja tienaa -kesätöissä.

Nuorten Oulu – mitä Oulu tarjoaa nuorisolle?

Oulu on opiskelijoiden kaupunki, mikä johtaa nuoreen väestörakenteeseen. Noin 38 vuoden keskimääräinen ikä on Oulun valttikortti, josta kannattaa pitää kiinni. Kaupunki on onneksi ottanut nuoret huomioon päätöksenteossaan, mutta täydellisessä asemassa emme kuitenkaan vielä ole.

Kerkko Konola.
Kerkko Konola.
Kuva: Siiri Hakopää

Oulu tarjoaa nuorille loistavat opiskelumahdollisuudet alakoulusta yliopistoon asti. Meillä on peruskoulujen ja yliopiston lisäksi myös lukioita, ammattioppilaitoksia sekä ammattikorkeakoulu. Opiskelijalle Oulu siis antaa hyvän kattauksen erilaisia vaihtoehtoja.  Hyvä asia ovat myös nuorten vaikuttamismahdollisuudet. Lähes joka koulussa toimii oppilaskunnan hallitus, alueella alueryhmä ja koko kaupungin nuorten korkein päättävä elin on Oulun nuorten edustajisto eli ONE.

Oulussa toimii monta nuorisotaloa ja nuorten tukipalvelua. Jos nuorella on ongelmia, saa täällä myös apua helposti. Tämä on ehdottomasti hyvä asia. Kaupunki kerää nuorten arvostusta myös kesätyösetelillä, joka on työnantajalle maksettava 310 euron palkka-avustus kesäsetelinuoren työllistämiseen. Setelin avulla kerätty työkokemus on arvokasta tulevaisuuden työnhaussa.


Nuorten toiminnassa ja palveluissa on kuitenkin vielä kehittämisen varaa. Mitä se kertoo, että valtavat massat oululaisnuoria vain oleskelevat kauppakeskus Valkean tiloissa? Eikö nuorilla ole parempaa tekemistä?  

Vaikka kaupunki on panostanut liikuntapalveluihin, on ongelmia vielä selvästi havaittavissa. Oulussa on tasan kaksi jalkapallohallia, eli kaksi paikkaa, joissa voi pelata jalkapalloa talvella. Toinen niistä ei ole edes kaupungin. Yksi kaupungin jalkapallokenttä kaupungin lukuisille joukkueille ei vain riitä. Siksi jotkin pienemmät joukkueet ovat jäänet vähille kenttävuoroille, eivätkä ole pystyneet harjoittelemaan riittävästi.

Lisäksi monenlaisia ulkoliikuntapaikkoja puuttuu kokonaan. Montako ulkokoripallokenttää Oulussa on? Ei kovin monta.

Tilanne vaatii kaupungilta ryhtiliikettä. Ensin on kartoitettava, mitä nuoret oikeasti kaipaavat Ouluun, ja miten nuorten palveluita ja mahdollisuuksia voisi Oulussa kehittää.  Sitten on alettava toimia, eikä mielellään siten, että ajatusten toteuttaminen jää byrokratian hampaisiin kymmeneksi vuodeksi, jonka aikana ideat ovat jo ehtineet muuttua.

Ei kaupungin tarvitse myöskään itse järjestää kaikkia palveluita. Jos kaupunki saa houkuteltua Ouluun yrityksiä, jotka nostavat Oulun statusta nuorten silmissä, on se hyvä asia. Esimerkiksi pelitapahtuma Vectorama oli nuorten keskuudessa jälleen suosittu ja Oulun kaupunki oli tukemassa tapahtumaa.

Ei pidä saada väärää kuvaa: Oulun kaupunki ei ole epäonnistunut nuorten palvelujen tuottamisessa, mutta tilanne ei ole vielä kuitenkaan ideaalinen. Turhaa kritiikkiä ei kannata antaa, koska suurimmalle osalle nuorista Oulu tarjoaa ne mahdollisuudet, joita nuoret haluavat.

Nuorten Oulun pitää kuitenkin kehittyä ajan ja nuorten mielipiteiden mukana.

Kerkko Konola

Oulussa nuoriin panostetaan – parannettavaakin on

Ala-asteen loppuvaiheilla saimme jokainen eteemme kyselyn, jonka teemana olivat Oulun nuorisopalvelut.   Minusta oli hienoa huomata, kuinka meidän mielipiteemme todella otettiin huomioon.

Siiri Hakopää.
Siiri Hakopää.
Kuva: Kerkko Konola

Oululaisena nuorena voin todeta, että meillä asiat ovat todella hyvin. Kaupunki panostaa lasten ja nuorten aktiviteetteihin ja viihtyvyyteen. Minun on kuitenkin myönnettävä, että en ole ikinä käynyt yhdessäkään nuorisotalossa, sillä vapaa-aikani on kulunut harrastukseni parissa. Mielikuvani ja käsitykseni niistä ovat kuitenkin hyvin positiivisia.

Jos ajatellaan paikkoja, joissa näkee erityisen paljon nuoria viettämässä aikaa, ensimmäisenä mieleeni tulee kauppakeskus  Valkea. Valkean kesäkadusta on selkeästi tullut oululaisten hengauspaikka numero yksi. En muista milloin viimeksi olisin kulkenut kesäkadun poikki törmäämättä yhteenkään tuttuun.

Ymmärrän kyllä, mikä tekee Valkean alakerrasta hyvän ajanviettopaikan: se on lähellä monia palveluita, se on lämmin talvellakin, ja miljöö on avara ja moderni. Ja nyt kun Valkeasta on kuluneen vuoden aikana tullut kaupungin tärkein kohtaamispaikka, nuoret menevät sinne tietäen löytävänsä tuttuja, joiden kanssa viettää aikaa.

Valkeassa myös järjestetään usein erilaisia tapahtumia kuten artistien keikkoja tai muotinäytöksiä. Tapahtumat tuovat eloa Oulun arkeen, ja saavat nuorison liikkeelle.

Silti itse en nauti Valkean ilmapiiristä. En vietä siellä aikaa, joten en osaa kertoa omakohtaisia kokemuksia, mutta itselläni päällimmäisenä tunteena on kesäkadun rauhattomuus. Enkä tarkoita, etteikö se olisi mielestäni hyvä paikka tavata kavereita, mutta henkilökohtaisesti viihdyn paremmin jossain muualla.


Mitä minä sitten teen keskustassa? Istun yleensä yksin tai kavereideni kanssa kahvilassa, sillä pidän siellä olevasta rauhallisesta ilmapiiristä. Viihtyisimpiä kahviloita minulle ovat Bisketti ja Kolo. Vaikka valikoima kaupungissa ei ole kovin laaja, löytyy täältä silti monia viihtyisiä ja ihania kahviloita.

Hieman nuorempien keskuudessa suosittu ajanviettopaikka on sisäaktiviteettipuisto Superpark. Superpark saapui Ouluun muutama vuosi sitten, jonka jälkeen se on ollut suuressa suosiossa varsinkin varhaisnuorten piireissä. Aktiviteettipuisto sisältää paljon erilaisia toimintamahdollisuuksia kuten suuria kiipeilytelineitä, strategiapelejä, trampoliineja sekä laajan skeittirampin.

Hovisuolle on myös valmistumassa uusi skeittiramppi. Itse en skeittaa, mutta olen kuullut innostunutta puhetta kavereiden keskuudessa siihen liittyen. Uskon, että ramppi on erittäin hyvä investointi kaupungilta, ja uskon, että se tulee kovaan käyttöön.

Erityisen hyvä maku minulle on jäänyt mieleen nuorison terveydenhuollosta. En voi tietää muiden mielipiteitä, mutta minusta tuntuu, että ympärillä on kaupungin toimesta paljon luotettavia aikuisia joille puhua ja joilta pyytää apua.

On myös asioita, joita voisi parantaa Oulun nuorisokulttuuria ajatellen.

Esimerkiksi kaverini kanssa mietimme, kuinka kaupungissa voisi olla enemmän Värtön, Kiikelinrannan ja Nallikarin kaltaisia paikkoja, joissa on mukava viettää kesäiltoja.

Suurin puutos itselleni on kuitenkin Oulun joukkoliikenne. Esimerkiksi poikittaisliikenne on Oulussa miltei olematonta, ja bussit kulkevat todella harvoin. Bussiliikenne on kuitenkin osoittanut kehitystä lähiaikoina, esimerkiksi hintoja laskiessaan. Toivon todella, että kehitys jatkuisi.

Nuorten viihtyvyys kotikaupungissamme tietenkin lähtee meistä itsestämme. Ensimmäinen askel olisi ennakkoluulojen jättäminen sivuun ja asenteen muuttaminen suvaitsevammaksi ja avarammaksi. Ehkä jokainen nuori vielä ottaa tämän askeleen. Ehkä jokainen nuori vielä suhtautuu positiivisesti toisiin nuoriin ja tähän kaupunkiin.

Toivottavasti tämä tapahtuu pikemmin kuin osaamme edes odottaa.

Siiri Hakopää

Ilmoita asiavirheestä