Soneran entinen hallituksen jäsen, liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjausyksikön päällikkö Kalevi Alestalo sekä ministeriön ylijohtaja Samuli Haapasalo toimittivat tänään STT:lle kirjalliset Soneran umts-päätöksentekoa koskevat lausuntonsa.
Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjausyksikön päällikkön, Kalevi Alestalon lausunto
"Lukuisten kyselyjen takia haluan todeta Soneran umts-asiasta seuraavaa:
Tarkastelen asiaa kahdelta kannalta, asemastani liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehenä sekä asemastani Sonera Oyj:n silloisena hallituksen jäsenenä.
Työskentelen LVM:n omistajaohjausyksikön päällikkönä. Tehtäviini kuuluu ministeriön hallinnoimien yhtiöiden omistaja-asioiden hoito.
Sonera Oyj:n hallituksen jäsenyys vuosina 1998–2001 (maaliskuuhun 2001 asti) jääväsi minut kuitenkin siten, että Sonera-asiat eivät kuuluneet virkatoimiini. Sonera-asioita virkatehtävinään hoiti ylijohtaja Samuli Haapasalo ja muut yksikkömme virkamiehet. Virkatehtävänä minulla oli ja on hallinnonalamme muita yhtiöitä kuten Finnair Oyj, Suomen Autokatsastus Oy ja Raskone Oy. Myös liikelaitokset kuten Ilmailulaitos ja Tieliikelaitos kuuluvat virkatehtäviini.
Laki määrää minut kuten muutkin osakeyhtiön hallituksen jäsenet perustamaan päätöksensä ja toimenpiteensä ennen muuta ja vain osakeyhtiölakiin ja arvopaperimarkkinalakiin. En ole voinut ajatellakaan tekeväni niin, että lähtisin Soneran hallituksen asioita puhumaan työpaikallani tai muutoinkaan Soneran ulkopuolella tai hakemaan sieltä valtuutuksia tai määräyksiä päätöksenteolleni. Laki kerta kaikkiaan kieltää sen. Olen ollut erityisen herkässä asemassa tämän periaatteen huolellisen noudattamisen suhteen sen takia, että olen liikenne- ja viestintäministeriön virkamies. Olen siksi myös erityisen tarkka sen suhteen, että noudatan hyvää hallintotapaa, enkä milloinkaan lähde puhumaan sisäpiiriin rajattuja, hallituksen päätöksentekoasioita julkisuuteen, en edes siinä tapauksessa, että joku muu niin tekee tai vaikka siihen tulisi jonkinlainen pyyntö tai lupa. Käsitykseni on, että niistä asioista voi vain yhtiö itse tiedottaa, ja sen tulee tehdä se erityisellä pörssitiedotteella, jos tiedoilla voi olettaa olevan olennaista vaikutusta yhtiön arvoon. Kiinnitän huomiota myös viralliseen ja Soneran hallituksen allekirjoituksillaan vahvistamaan osakkeidenmyyntiesitteeseen, joka on jätetty 24.9.1999 Yhdysvaltain Securities Exchange Commissioniin. Siinä Soneran johto kertoo yhtiön hallintotavasta seuraavaa:
"Valtio ei ole perinteisesti puuttunut Soneran päivittäiseen johtamiseen. Sonera on harjoittanut ja harjoittaa edelleen liiketoimintaansa vastaavalla tavalla kuin sellaiset suomalaiset yhtiöt, joiden osakkeita valtio ei omista."(ks. suomenkielinen tarjousesite 24.9.1999, sivu 155).
Korostan, että tämä on sitoumus, jonka rikkominen voi johtaa oikeudelliseen vastuuseen.
Nämä ovat siis rajat. Sonera Oyj harkitkoon, mitä katsoo parhaaksi tiedottaa, se ei ole minun mielipiteestäni kiinni. Omaehtoisesti en lähde asioita julkisuudessa käsittelemään.
Julkinen keskustelu Sonerasta on saanut, ymmärrettävästi, hyvin laajat mittasuhteet. Yksittäiset lausumat ja niiden osat sekoittuvat vyyhdiksi, jossa tulee vaikeaksi pitää kiinni periaatteista ja selkeistä linjauksista. Virkamiehen on siihen kuitenkin kyettävä, ilman poliittisia tai kiihkeän ilmapiirin vaikutteita. Siksi lausun kantani näin kirjallisesti antautumatta laajempaan polemiikkiin tai väittelyyn siitä, mitä kukin muistaa milloinkin tapahtuneen."
Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Samuli Haapasalon lausunto
Omistajastrategia on perustunut liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemiin talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyihin. Laaja strategiatyö tehtiin yhdessä neuvonantajan kanssa ennen Soneran toista ja kolmatta myyntiä syksyllä 1999 ja keväällä 2000. Valtio myi osakkeita hyvään hintaan ja sai tuloja 5,3 miljardia euroa. Valtio oli sitoutunut myyntiesitteissä pörssiyhtiöitä koskevan lainsäädännön noudattamiseen ja luvannut, ettei se puutu yhtiön operatiiviseen liiketoimintaan.
Arvovaltaisin Soneran kansainvälistymisstrategian käsittely tapahtui Eduskunnassa touko-kesäkuussa v. 2000. Eduskunta päätti, että valtio voi luopua kokonaan Soneran omistuksesta. Eduskunnan käsittely osui umts-huutokauppojen keskelle. Iso-Britannian umts-huutokauppa oli päättynyt ja Sonera oli jo julkisesti ilmoittautunut Saksan huutokauppaan. Hallituksen esityksen perusteluissa myyntivaltuudeksi avattiin laajasti Soneran liiketoiminta, strategia ja riskit. Esityksessä sanottiin: "Soneran kehitys korkealle arvostetuksi yhtiöksi merkitsee samalla ensimmäisen valtiolla olevan suuren riskin yhtiön muodostamista. Nopealiikkeinen toimintaympäristö edellyttää myös nopeaa päätöksentekorakennetta, riskinoton jatkamista sekä kykyä hyväksyä realisoituvia riskejä ja torjua niiden vaikutusta." Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen äänin 159-20. Strategiaa tai ajankohtaisia umts-huutokauppoja ei päätöksessä riitautettu.
Julkisuudessa on monin eri termein puhuttu valtion hyväksynnästä tai luvasta Soneran investoinneille. Se hyväksyntä, mikä valtiolta osakkeenomistajana on, on Soneran kansainvälistä liiketoimintaa koskevan strategian käsittely hallituksessa ja Eduskunnassa. Investointipäätös oli yksinomaan yhtiön hallituksen päätettävä asia eikä voinut muuta ollakaan. Asia ei ole yhtään tämän monimutkaisempi.
Valtioneuvosto, talouspoliittinen ministerivaliokunta tahi liikenne- ja viestintäministeriö ei ole tietoni mukaan missään kokoonpanossa tai kenenkään toimesta puuttunut yhtiön operatiiviseen päätöksentekoon umts-asiassa tai muutoinkaan. umts:stä ei ole annettu operatiivisia liiketoimintaa koskevia ohjeita, neuvoja taikka päätöksiä. Luonnollisestikaan ohjeita ei ole myöskään pyydetty, sillä yhtiön hallitushan on vastuussa yhtiön johtamisesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Valtiota on syytetty vastuun siirtämisestä Soneran hallitukselle. Osakeyhtiölain mukaan vastuu operatiivista liiketoimintaa koskevista päätöksistä kuuluu yhtiön hallitukselle, ei omistajille.
Luonnollisesti operatiivista liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossaan hallituksen tulee toimia oman parhaan harkintansa mukaan ja asianmukaisten selvitysten pohjalta niin, että kaikkien osakkeenomistajien ja yhtiön etu otetaan huomioon.
Osakkeenomistajat puolestaan vaikuttavat yhtiön toimintaan yhtiökokouksessa tekemiensä päätöksien ja valintojen kautta siinä määrin kuin eri asiat kuuluvat osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksen toimivaltaan. Mikäli yhtiö haluaisi omistajien nimenomaista hyväksyntää jollekin investoinnille, asia tulee lain mukaan tuoda yhtiön hallituksen aloitteesta yhtiökokouksen päätettäväksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut umts-päätöksenteosta selvityksen 5.8.2002. Se vastaa tosiasioita. Olen toimittanut sen myös oikeuskanslerille. Osaltani olen myös henkilökohtaisesti antamassa oikeuskanslerille hänen pyytämänsä tiedot Soneran umts-päätöksenteosta."