Kaksi kolmasosaa nuorista uskoo Jumalaan, mutta kirkon oppeja noudattaa vain noin viidennes. Nuorista hieman yli 40 prosenttia pitää itseään uskonnollisena ja ateisteina alle kymmenen prosenttia, selvisi tämän vuoden Nuorisobarometristä.
"Kirkko ei myöskään houkuttele nuoria, mutta kirkolliset rituaalit koettiin silti tärkeiksi", barometrin toimittanut dosentti Terhi-Anna Wilska sanoi. Vaikka kirkosta eroamisten määrä on kasvanut, tutkimuksen mukaan eroamiset eivät kuitenkaan automaattisesti kerro uskontokriittisyydestä. Wilskan mukaan nuorilla uskonnollisuuden käsite on laajentunut ja eri uskonnot eivät sulje pois toisiaan.
"Tietoa ja arvoja tulee joka puolelta. Moraaliperusteet voivat rakentua muistakin uskonnoista. Nuoret eivät enää tartu vain yhteen uskontodogmiin", hän sanoi.
Kaikkein negatiivisimmin nuoret asennoituvat saatananpalvontaan, Jehovan todistajiin sekä uusiin herätysliikkeisiin ja uskonnollisiin ryhmittymiin. Osansa tylystä suhtautumisesta sai myös islaminusko. Kristillisistä kirkkokunnista huonoin imago on roomalaiskatolisella kirkolla.
"Esimerkiksi pilakuvakuvakohu on varmasti vaikuttanut suhtautumisessa islaminuskoon. Roomalaiskatolisen kirkon mainetta taas ovat huonontaneet kirkon popularisointi kuten Da Vinci -koodi -kirjan tapaiset ja myös kirkon sisäiset pedofiilikohut", Wilska analysoi. Vaikka nuoret käyvät vähän kirkossa, mielikuva evankelis-luterilaisesta kirkosta on kuitenkin hyvä. Myös ortodoksisuudesta, juutalaisuudesta sekä itämaisista uskonnoista nuoriso ajattelee myönteisesti.
Suomalaisilla nuorilla on tutkimuksen mukaan myös vahva työmoraali uskonnollisuudesta riippumatta. Wilskan mukaan uskonnollisten nuorten työmoraali on kuitenkin esimerkiksi ateistinuorten työmoraalia lujempi. "Mutta ateistinuorillakin on kova työmoraali. Protestanttinen työetiikka kun juontaa juurensa niin kaukaa ja tunkee läpi koko kulttuurin, ettei se edes liity suoraan uskontoon", hän sanoi.
Nuorisobarometri 2006 pääteemana oli uskonto ja nuorten suhde kirkkoon. Lisäksi tutkimuksessa kysyttiin kansalaisvaikuttamisesta sekä aiemmin kysyttyjä asenteita kuten työasenteita ja käsityksiä syrjäytymisen syistä.
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan Nuoran tutkimusta varten haastateltiin 1 900 suomen- ja ruotsinkielistä 15--29 -vuotiasta nuorta. Nuorisobarometreja on julkaistu vuodesta 1994 lähtien.