Kaksi kol­mes­ta sanoi Virossa kyllä EU:lle

Kaksi kolmesta virolaisesta sanoi sunnuntain kansanäänestyksessä Euroopan unionille "kyllä". Kun 652 vaalipiiristä kaikkien äänet oli laskettu, EU-jäsenyydelle tukensa antaneiden osuus oli 66,92 prosenttia.

EU:n jäseneksi . Voimakkaasti Viron EU-jäsenyyden puolesta puhunut presidentti Arnold Rüütel (oik.) oli haastateltavana äänestyksen jälkeen.
EU:n jäseneksi . Voimakkaasti Viron EU-jäsenyyden puolesta puhunut presidentti Arnold Rüütel (oik.) oli haastateltavana äänestyksen jälkeen.
Kuva: Lehtikuva

Kaksi kolmesta virolaisesta sanoi sunnuntain kansanäänestyksessä Euroopan unionille "kyllä". Kun 652 vaalipiiristä kaikkien äänet oli laskettu, EU-jäsenyydelle tukensa antaneiden osuus oli 66,92 prosenttia.

EU:n kannattajat eivät näin päässeet juhlimaan sellaista maanvyörymävoittoa, mitä viimeiset vaaleja edeltävät mielipidemittaukset ennakoivat. Tämä ei kuitenkaan himmentänyt EU:n kannattajien iloa.

"Ei sillä ole väliä", kommentoi Viron entinen presidentti Lennart Meri kyllä-äänten odotettua pienempää osuutta.

"Kaksi kolmesta virolaisesta on kuitenkin antanut tukensa maamme historian kannalta ratkaisevan tärkeälle päätökselle", hän kommentoi hymyilevänä illalla. Entisen presidentin puhelin soi lakkaamatta, kun hän otti vastaan eri puolilta Viroa ja maailmaa tulevia onnitteluja.



Venäläisaluekin tuki


EU:n kannattajien ja Viron valtionjohdon kannalta sunnuntaisen tuloksen myönteisiin yksityiskohtiin kuului se, että jokaisessa maan maakunnassa enemmistö äänestäneistä antoi tukensa unionin jäseneksi liittymiselle. Näin tapahtui myös Venäjän rajan pinnassa sijaitsevassa Itä-Virun maakunnassa, jossa on vahva venäläisenemmistö. Siellä "kyllä" EU:lle sanovien osuus oli 57 prosenttia äänestäneistä.

EU:n tuki eri puolilla Viroa oli kohtalaisen tasaista. Korkeinta kannatus oli maan yliopistokaupungissa Tartossa, jossa kannattajien osuus nousi yli 73 prosenttiin. Lähes 70 prosenttiin EU:n kannatus kohosi myös Tallinnassa ja sitä ympäröivässä maakunnassa.



Oma linja EU:ssa


Suomi saa Virosta unioninaapurin, jonka pääkaupunki on vain 85 kilometrin päässä Suomen pääkaupungista. Vaikka Viro on viime vuosina aika ajoin korostanut haluaan päästä pohjoismaiseen yhteyteen, eivät Suomi, Ruotsi ja Tanska saa Virosta automaattisesti liittolaista EU:ssa.

Ulkoministeri Kristiina Ojuland sanoi sunnuntai-iltana Kalevalle, että Viron liittoutuminen jäsenmaiden kanssa EU:ssa riippuu kulloisestakin kysymyksestä. "Suomalaiset tietävät sen kokemuksesta itsekin. Joskus liittoudutte yhden maan kanssa, joskus jonkin toisen."

EU on Ojulandin mukaan koko ajan liikkeessä oleva yhteisö, jossa kaikki maat ovat riippumattomia ja itsenäisiä.

Viron jäsenyys tulee voimaan ensi vuoden toukokuun 1. päivänä. Suomalaiset eivät kuitenkaan pääse törsäämään Tallinnassa eurojaan vielä tulloin. Ulkoministeri Ojulandin mukaan Viro ottaa euron käyttöön vuonna 2006 tai 2007. "Maa tarvitsee siirtymäajan", hän huomautti.

Runsaan vuosikymmenen käytössä ollut oma raha kruunu on ollut Viron hämmästyttävän talousnousun tärkeimpiä elementtejä. Ainakaan ex-presidentti Lennart Meri ei surrut millään tavoin kruunun katoamista historiaan lähivuosina. Hänen mukaansa kyseessä on ollut vain yksi raha muiden joukossa Viron historian aikana.

"Arabialaisia kolikoitakin täällä on käytetty", hän myhäili suorassa televisiolähetyksessä.

Meren mukaan Viron kannalta on tärkeää, että EU:hun tulee nyt useita uusia pieniä jäseniä. "Mitä enemmän pieniä maita EU:ssa on, sitä vahvempi on niiden ääni. Suuret maat eivät ole EU:ssa aina pieniä maita kuunnelleet."



Itäsuhde rauhoittuu


Yksi Viron EU-kampanjan puhutuimmista kysymyksistä oli maan Venäjä-suhde. Venäjä-korttia pyrkivät käyttämään kampanjassa niin EU:n kannattajat kuin vastustajatkin.

Ulkoministeri Ojuland arvioi sunnuntaina Viron EU-jäsenyyden parantavan suhteita itänaapuriin. "Suhde normalisoituu. Kymmenen vuoden kuluttua Viron ja Venäjän suhde on samankaltainen kuin minkä tahansa EU:n jäsenen suhde Venäjään."

Ilmoita asiavirheestä