"Sinulle tuli kuin taivaasta idea. Erkki, sinun on perustettava runokauppa!" Näin sanoi Eppu Normaalin alias Martti Syrjän äiti Kirsi Kunnas tamperelaiselle kustantajalle ja kirjailijalle Erkki Kiviniemelle reilu vuosi sitten.
Joskus ideat toteutuvat, toisinaan eivät, tai niiden kypsyttely vaatii pitkänkin ajan. Suomen ensimmäinen runokauppa Kattila kypsyi nopeasti valmiiksi liikeideaksi.
"Runokauppa Kattila avattiin helmikuussa 2009. Päätös tehtiin syksyllä 2008, ja silloin perustettiin myös Runojen Kannatusyhdistys ry, joka ylläpitää kauppaa", sanoo Kiviniemi, idean isä ja Sanasato-kustantamon kustannusjohtaja.
Hän lisää vielä, että Tampereella on nyt luultavasti maailman ensimmäinen runokauppa. Ainakaan yhteisön korviin ei ole kantautunut ainuttakaan vastaavaa runokauppaa missään päin maailmaa.
Kaikki sai alkunsa siitä, kun Galleria Koppelon vierestä vapautui liiketila. Siinä toiminut asustepesula lähti pois.
"Mietin, mitä ihmettä keksisi tähän paikkaan. Eräänä aamuna iski jostain päähän sana ´runokauppa´ ja puhuin ideasta muille. Varsinkin Kirsi Kunnas innostui", Kiviniemi muistelee.
Kunnas ja Kiviniemi pohtivat ajatusta runopuodista ja totesivat, että tarvetta tällä saralla voi olla ihan oikeasti, niin paradoksaaliselta kuin yhdistelmä tuntuikin.
"Suuret kirjakaupat ovat työntäneet runon epäkaupallisena yhä pienempiin hyllyihin ja yhä peremmälle. Ajattelimme tarjota paikan, josta saa miltei kaikkia runoja, joita on tarjolla", Kiviniemi sanoo.
Jonotimme Haavikkoa
"Parhaat runoilijat olivat tähtiä vielä 1950- ja 1960-luvuilla. Muistan itse, että lukiossa mentiin kirjakauppaan jonottamaan, kun kuultiin Haavikolta olevan tulossa uusi runokirja. Runoutta kunnioitettiin jotenkin eri lailla kuin nyt", Kiviniemi pohtii ja lisää, että runouden suosio on jälleen nousussa, ollut jo 1990-luvulta lähtien.
Kun modernismi tuli 1960-1970-luvuilla suunnilleen pakolliseksi, eikä perinteistä runomuotoa hyväksytty julkaistavaksi, kansa ei pysynyt perässä, ja runon suosio romahti. Nyt nuoret ovat löytäneet runon uudella tavalla.
Kiviniemen mielestä lyhyt, tiivis, rytminen teksti tehoaa: runo laajentaa maailmankuvaa, kun markkinataloushenkisyys ja teknologiakeskeisyys sitä kaventavat.
Kattilaa on ehtinyt käydä ihmettelemässä jo ulkomaisia delegaatioita, onpa televisiokuvauksiakin tehty. Kiviniemi iloitsee, että Kattilan myynti on pikku hiljaa ollut kasvamaan päin. Alusta pitäen on myyty yli sata runokirjaa kuukaudessa. Runojen kilohinta vaihtelee, kun keveimmät painavat alle 50 grammaa ja suurimmat yli kilon.
"Pentti Holapan Kootut runot on suurin järkäle, ja joku lohkaisikin, että Holapalla voi vaikka tappaa", Kiviniemi naurahtaa.
Kattilassa kysytään niin monia teoksia, että runouden koko kirjo ilmiselvästi kiinnostaa harrastajia.
Myydyimmät runoilijat ovat Runo Ranking -listalla järjestyksessä: Eeva Kilpi, Kirsi Kunnas, Risto Ahti, Terhi Vedenkivi, Eeva-Liisa Manner, Mirkka Rekola ja Lauri Viita.
Asiakaskunnan suurin ryhmä on runonharrastajat, joita on nuorista vanhoihin. Nuorten asiakkaiden määrä on iloisesti yllättänyt Kiviniemen.
"Runokirjoilla elättää tällä hetkellä Suomessa itsensä muutama runoilija. Kauppias ja kustantaja ovat tässä lajissa lähinnä mesenaatin roolissa eli uhrautuvat asialle rakkaudesta runouteen", Kiviniemi paljastaa.