Jean Monnet-professori Jyrki Käkönen Tampereen yliopistosta on lähtenyt mukaan vaatimaan kansanäänestystä Euroopan unionin perustuslaista. Helsinkiläisessä ilmaisjakelulehdessä julkaistiin juuri Ranskan sunnuntaisen kansanäänestyksen alla ilmoitus, jossa yli 250 suomalaista yliopistomaailman vaikuttajaa ja kulttuurielämän taitajaa vetoavat, että Suomessa järjestettäisiin EU:n perustuslaista kansanäänestys.
Käkösen kannanotto ei ole uusi, mutta mielenkiintoinen. Hänen vaatimuksensa kansanäänestyksestä ei suinkaan liity integraation vastustamiseen.
Päinvastoin hän kertoo olevansa tiukan eurooppalaisen integraation kannattaja jopa liittovaltion rakentamiseen saakka, mutta niin, että uusi Eurooppaa olisi kansalaisten Eurooppa.
Ongelma on Käkösen mielestä se, että integraatio ei edelleenkään kosketa kansalaisia niin, että he kokisivat olevansa systeemissä mukana, vaikka EU:n päätökset muokkaavat arkipäivän elinehtoja.
Integraatio ei voi hänen mielestään edetä, ellei sillä ole kansalaisten tukea. "Sitä taas on vaikea saada, ellei ole yhteistä eurooppalaista keskustelua."
Perustuslaki antaisi siihen Käkösen mielestä hyvän mahdollisuuden ja siksi sen kohtalo pitäisi ratkaista kansanäänestyksellä.
"Jos päättäjät pelkäävät kansanäänestyksen tulosta ja perustuslain kaatumista, on koko hommassa jo jotain pahasti pielessä. Poliitikothan ovat aina viimekädessä vastuussa tekemisistä kansalaisille", Käkönen selvittää Hollannin äänestyksen aattona.
Kansa ei valitse väärin
Jyrki Käkösen mielestä valta kuuluu aina viimekädessä kansalle. "Poliitikkojen pitää toteuttaa kansan tahdon mukaista politiikkaa ja politiikka on voitava perustella kansalaisille siten, että tuki löytyy", hän selvittää.
Käkösen mielestä ei ole mitään perusteita väittää, että kansa tekisi huonoja valintoja. "Pikemminkin poliitikot ovat unohtaneet joko sen, että harjoitettu politiikka ei vastaa kansalaisten tavoitteita tai he ovat perustelleet sen huonosti. Kansaa ei voida vaihtaa, mutta poliitikot voidaan", hän toteaa.
Ranskan äänestystulos pakottaa Käkösen mielestä katsomaan juuri kansan suuntaan. Hän muistuttaa, että juuri kansalaisliikkeet rakensivat Suomen 1800-luvulla yhtenäiseksi valtioksi.
"Miksei myös Euroopan unionia voida rakentaa kansalaisliikkeiden kautta jopa kansallisvaltioiden yläpuolelle rakentuvaksi liittovaltioksi?"
Yhteinen maatalous typerää
Jyrki Käkönen uskoo, että EU-liittovaltiossa jäsenvaltioiden rooli olisi paljon nykyistä rajallisempi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta toisaalta paljon suurempi monissa paikallisissa kysymyksissä, jotka olojen erilaisuudesta johtuen edellyttävät erilaisia ratkaisuja paikallisella ja kansallisella tasolla.
Yhtenäinen maatalouspolitiikka on Käkösen mielestä esimerkki typeryydestä, koska maatalouden reunaehdot eli luonnon olosuhteet ovat erilaisia eri osissa unionia.
Jyrki Käkönen oli ehdolla vihreiden listalla edellisissä europarlamenttivaaleissa vuonna 2004, mutta reilut 1 200 ääntä eivät riittänyt läpimenoon.
Käkösen lisäksi perustuslakia vaativien suomalaisten listalla on yli koko joukko professoreja kuten esimerkiksi Heikki Matomäki, joka on kirjoittanut Tobinin verosta ja naistutkimuksen professori Kaarina Kailo Oulusta.
Oululaisia näyttelijöitä listalta löytyy Tuula Meisaari-Toiviainen, Janne Raudaskoski ja Liisa Toivonen.
