Pyhätunturilla Soutajan puolelle rakennetun jyrkkäharjaisen ja tummasävyisen hirsitalon ulkonäköä pehmentävät verannan ja parvekkeen valkoiseksi maalatut, koristeleikatut kaiteet. Myös räystäslaudat ja ikkunanpuitteet ovat puhtaanvalkoiset. Mökin edessä on koskematon lumihanki, mutta keittiönovelle johtaa kodikkaasti kolattu polku.
Kuopiolaisten Aune ja Eino Saukkosen mökin etupihalta näkyvät Pyhätunturin rinteet. Takapihalta puolestaan on lyhyt matka Pyhäjärven rannalle.
Mökki-nimitys ei tee oikeutta Saukkosten Pyhän kodille, sillä pinta-alaa puolitoistakerroksissa rakennuksessa on 105 neliötä. Korkeaa oleskelutilaa hallitsee vuolukivitakka, jossa on myös leivinuuni.
"Kyllä me täällä viihdymme, itse asiassa olemme viihtyneet jo 17 vuotta. Tänä vuonna ajelimme Pyhälle helmikuun 26. päivänä ja Kuopioon palaamme Vapuksi. Meillä on ollut tapana ajaa tänne talvirenkailla ja palata kesärenkailla takaisin", Aune Saukkonen kertoo.
Sekä Aune että Eino Saukkonen ovat 72-vuotiaita, joten työkiireet eivät enää rajoita heidän liikkumistaan. Lapissa he käyvätkin kolme kertaa vuodessa.
"Vietämme Pyhällä usein joulun. Kevättalvella hiihtelemme täällä pari kuukautta. Kolmannen kerran tulemme syyskesällä ja syksyllä marjanpoiminnan ja metsästyksen aikana", hirviporukan Pyhältä löytänyt Eino Saukkonen kertoo.
Saukkoset valitsivat aikanaan Pyhätunturin mökkipaikakseen, koska Aune on kotoisin Pelkosenniemeltä. Omaa sukuaan hän on Pyhäjärvi, ja viereisen Pyhäjärven rannalla hänen sukulaisiaan asuu edelleen.
Eino puolestaan on syntyisin Sortavalan läheltä Ruskealasta, mistä hänen evakkotiensä johti Rovaniemelle. Rovaniemellä hän tapasi tulevan vaimonsa. Pari vihittiin vuonna 1953.
Eino Saukkonen sanoo olleensa 50 vuotta makkaramies, eli hän on ollut koko työuransa töissä makkaratehtaalla.
"Makkaramiehen urani alkoi Rovaniemellä Karjapohjolassa. Kun siellä työt vuonna 1969 loppuivat, muutimme Kuopioon, missä Atria tarjosi minulle töitä aina eläkevuosiin saakka", hän kertoo.
Pyhän hirsitalon lisäksi Saukkosilla on kaupunkiasunto Kuopiossa ja kesämökki Vehmersalmella Kallaveden rannalla. Kun he palaavat vapuksi kotiinsa, niin matka jatkuu miltei heti Vehmersalmella.
"Myös Vehmersalmen mökki on talviasuttava. Olemme joskus viettäneet sielläkin jouluja. Sen sijaan aurinkolomamatkan etelään olemme tehneet vain yhden kerran", he kertovat.
Saukkosilla on ihanteellinen tilanne sen suhteen, että he voivat valita paikan, missä haluavat minkin vuodenajan viettää. Loskakelistä heidän ei välttämättä tarvitse kärsiä ollenkaan, kun he voivat valita vuodenaikaan sopivimman asuinpaikan.
"Matka Kuopiosta Pyhälle on vain liian pitkä", Aune valittaa. Eino lohduttelee, ettei matka rasita, kun heti ei tarvitse palata. Perillä voi olla jopa kuukausia.
"Parasta täällä on se, kun ei tarvitse enää tehdä mitään varsinaista työtä. Voimme puuhailla ihan mitä haluamme", he kertovat.
Enimmäkseen Saukkosten aika kuluu harrastusten parissa, joihin kummallakin kuuluu lenkkeily. Pyhäjärven rannalla heillä on vene, joten kalastelemaankin he halutessaan pääsevät.
"Se minua harmittaa, kun täällä ei voi harrastaa allasjumppaa. Heti kun palaamme Kuopioon, pitää päästä altaaseen", Aune kertoo. Uiminen on myös Einon harrastuksia.
"Me käymme myös sukulaisissa, ja on meillä täällä jo runsaasti muitakin tuttuja ja ystäviä. Kyllä meidät on jo ajat sitten hyväksytty kyläläisiksi, se puoleen ei ole mitään ongelmia", Eino kertoo.
Saukkoset osallistuisivat mielellään muullakin tavalla kylän toimintaan, mutta heidän tietojensa mukaan kylätoimikunta ei ole toiminnassa. Hyväkin puoli asiasta löytyy; heidän ei tarvitse ottaa kantaa Pelkosenniemeä raastaneisiin kiistakysymyksiin eli Vuotokseen ja kuntaliitokseen.
"Kun nämä asiat nousevat keskusteluun, niin silloin on mukava olla kuopiolainen ja sanoa, etteivät ne asiat meille kuului", Eino naureskelee.
Sen sijaan Pyhätunturin ja myös Pyhäjärven kehitystä he seuraavat tarkasti. Saukkoset muistavat sen valtavan rakennusbuumin, mikä Pyhällä vallitsi 1980-luvun lopussa. Rakennusmiehiä ja -koneita kulki tientäydeltä.
"Sille buumille laman aikana kävi kehnosti, mutta nyt tunturikylässä taas rakennetaan. Vanhan rakennusbuumin aikana keskeneräisiksi ja myöhemmin purettujen talojen perustuksillekin kohoaa uusia taloja", he iloitsevat.