Suomalaisten työskentelyä kotipaikkakunnan ulkopuolella helpotetaan kakkosasunnon verohelpotuksen avulla. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) esittää enimmillään 250 euron kuukausittaista verovähennystä työssäkäyntipaikkakunnalla sijaitsevan asunnon vuokrakuluihin. Vuositasolla verohelpotus voisi olla enimmällään 3 000 euroa.
Katainen pyrkii uudella verohelpotuksella edistämään työvoiman liikkuvuutta, koska avoinna olevien työpaikkojen määrä on kasvanut entisestään. Uuden verovähennyksen arvioidaan koskevan noin 20 000 - 25 000 työntekijää.
Katainen esitteli keskiviikkona ensimmäisen budjettinsa, joka sisältää myös matalapalkkatuen laajentamisen nuoriin. Matalapalkkatuki on jo käytössä yli 54-vuotiaiden työntekijöiden palkkaukseen.
Nuorten ja vammaisten matalapalkkatukeen on esityksessä varattu 50 miljoonaa euroa vuodessa. Matalapalkkatuki kohdistuisi Kalevan tietojen mukaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin nuoriin. "Tuki kohdistuisi parikymppisiin nuoriin, jotka koulutuksesta huolimatta eivät ole päässeet kiinni työelämään. Tutkimusten mukaan tällaisia nuoria on melkoinen määrä", valtiosihteeri Raimo Sailas kertoo.
Kehyksestä ei lipsuta
Valtiovarainministeri Katainen kuvailee budjettiaan sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi budjetiksi, joka helpottaa pienituloisten asemaa. Eläkeläiset, opiskelijat ja lapsiperheet hyötyvät Kataisen mukaan budjetista.
Katainen odottaa hallituksen budjettiriihestä sopuisaa ja pikaista. Hänen mielestään ministerit ovat valmistelleet esityksiään vastuullisesti.
Katainen esittää vuoden 2008 valtion budjettiehdotuksen menojen loppusummaksi 42,8 miljardia euroa. Määrärahat kasvavat reaalisesti tämän vuoden varsinaisesta talousarviosta noin 3,3 prosenttia.
Hän luonnehti esitystään suhdannepoliittisesti vastuulliseksi, joten hallituksen sopimasta vaalikauden budjettikehyksestä ei lipsuta.
Kataisen mukaan nyt on hyvä aika maksaa pois valtion velkaa, koska lainojen korot ovat nousussa. Ministeriö ehdottaa runsaan kahden miljardin euron budjettiylijäämän käyttämistä valtion velan lyhentämiseen. Tämä vähentäisi korkomenoja noin 100 miljoonaa euroa vuosittain.
Valtion velan arvioidaan olevan ensi vuoden lopussa noin 55 miljardia euroa, joka on noin 30 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Merkittävämmät veronkevennykset ja menonlisäykset maan hallitus pyrkii ajoittamaan siten, ettei vakaa suhdannekehitys vaarannu.
Aikataulu ruoka-alesta
Kataisen mielestä budjettiriihessä voidaan tehdä "viitteellinen arvio veronkevennysten aikataulutuksesta".
Keskusta on vaatinut, että ruuan arvonlisäveron alennuksen ajankohdasta päätetään myöhemmin budjettiriihessä.
Energiaveroja kiristetään 300 miljoonalla eurolla kulutuksen ohjaamiseksi ympäristöystävälliseen suuntaan. Sailas muistuttaa, että polttoaineveroja on viimeksi korotettu vuonna 2002. "Polttoaineverot ovat reaalisesti keventyneet kuuden vuoden aikana." Verojen korotuksen jaosta eri energiamuotojen kesken päätetään tarkemmin riihessä.
Budjettiesitys julkistetaan perjantaina valtiovarainministeriön verkkosivuilla. Muiden ministeriöiden ehdotukset omiksi määrärahoiksi julkistetaan samanaikaisesti.