Kaupunkilaisten kakkosasuminen on lähivuosina yleistymässä. Tämä asettaa paineita myös mökkikunnille, joissa puolikin vuotta viihtyvät kakkosasukkaat tarvitsevat niin julkisia kuin yksityisiä palveluita. Maan suurimmassa mökkikunnassa Kuusamossa ei tästä uskota tulevan ongelmia.
Monet eläkeikää lähestyvät pääkaupunkiseudulla asuvat mökinomistajat haluaisivat lisätä vapaa-ajan asuntonsa käyttöä seuraavien 5-10 vuoden aikana. Mökille ei aiota kuitenkaan muuttaa pysyvästi, vaan tulevaisuuden eläkeläiset haluavat säilyttää yhteyden kaupunkiympäristöön ja yhdistellä joustavasti kaupungin ja maaseudun parhaita puolia. Näin käy ilmi Joensuun yliopistossa toteutetusta Jäädäänkö mökille? -tutkimuksesta.
Työikäiset kakkosasujat matkustavat mökille aina kun työssäkäynti sen sallii. He eivät välttämättä koekaan varsinaisesti lomailevansa mökillä, vaan se edustaa heille melkein yhtälailla kotia kuin vakituinen asunto. Nämä edellytykset täyttyvät monen lähivuosina eläkkeelle jäävän, suuriin ikäluokkiin kuuluvan mökinomistajan kohdalla, mikä ennakoi kakkosasumisen yleistymistä.
Tuleva kehitys asettaa paineita myös mökkikunnille. Puolisen vuotta vapaa-ajan asunnolla viipyvät tarvitsevat monipuolisesti julkisia ja yksityisiä palveluja. Jo nykyiset kakkosasujat kantavat huolta etenkin terveyspalveluiden saatavuudesta, kylien palvelutarjonnan vähentymisestä sekä jätehuollon toimimattomuudesta. Lisäksi kakkosasujat kaipaisivat parannuksia julkisen liikenteen palveluihin ja mökkitieverkostoon. Näitä kysymyksiä on tutkimuksen mukaan syytä pohtia kunnissa aivan lähivuosina niin, että kakkosasumisen yleistyminen hyödyttäisi myös mökkikuntia.
Pelisäännöt selviksi
Kuusamon kaupungin kaavoitusjohtaja Mika Mankinen ei uskalla arvioida, kuinka paljon kakkosasujia on Kuusamossa. Hän uskoo määrän kasvavan, kunhan tietyt pelisäännöt saadaan selviksi. "On ratkaistava se, millä opeilla loma-asunto voidaan muuttaa pysyväksi. Kunnille aiheutuu pysyvästä asumisesta tiettyjä velvollisuuksia mm tienpidon, koulukyytien ja sosiaalipalvelujen suhteen. Jollain tavalla on määriteltävä se, mihin ja millä tavalla muutoksia voi tehdä. On epärealistista ajatella, että missä tahansa Kuusamossa voitaisiin muuttaa loma-asunto pysyväksi."
Kustannuksia tavallisesta mökkiläisestä ei kaupungille juuri koidu. Terveyskeskuksessa asioivista lähtee maksu kotikunnalle. Mökkiläisten ja lomailijoiden hyödyntäminen näkyy Mankisen mukaan Kuusamon palveluvarustuksessa. "Meillä on 17 000 asukasta. Lomailijoiden vuoksi palveluvarustus vastaa noin 35 000 asukasta."
Kittilässä yksistään Levillä on 1 400 mökkiä. "Niistä on paljon muualla asuvien mökkejä, jotka viettävät osan vuodesta Kittilässä. Kakkosasujien määrästä ei ole mitään arviota, koska mitään rekisteriä ei ole. Olemme miettineet, mistä tällaista tietoa saisi, jotta voisimme laskea sitäkin, paljonko heiltä jää rahaa tänne", kertoi kunnanjohtaja Seppo Maula.
Maulan mukaan Kittilässä ei ole sen kummemmin vielä kiinnitetty huomiota mökkiläisten tuomiin hyötyihin ja toisaalta kustannuksiin. "Meillä palvelut pelaavat samalla lailla oli täällä sitten 5 800 kittiläläistä tai lisäksi 22 000 muuta ihmistä."