Monille nykypäivän oululaisille Kakaravaara on outo nimi, vaikka se sijaitsee keskellä kaupunkia. Kakaravaara on osa Oulun kakkoskaupunginosaa Vaaraa. Nimi elääkin nykyään enemmän kirjallisuuden lehdillä, mutta syntyperäisiä kakaravaaralaisiakin vielä löytyy ja useammassa polvessa.
Oulu-seura ja Oulujoki-seura valitsivat tällä kertaa vuoden kaupunginosaksi Oulussa juuri Kakaravaaran. Vaara oli 1800-luvulla merimiesten ja käsityöläisten asuttamaa laitakaupunkia, joka sai lempinimensä ainoan rikkautensa, monilapsisten perheiden mukaan.
Tasaisessa Oulussa Kakaravaaran sijainti hieman keskustaa korkeammalla on vieläkin juuri ja juuri silmin nähtävissä oleva piirre.
Oululaiset kotiseutuyhdistykset ovat aiemmin nimenneet Oulussa vuoden kaupunginosaksi muun muassa Kuusiluodon, Lintulan, Karjasillan ja viime vuonna Hupisaaret, joka valittiin myös valtakunnalliseksi kaupunginosaksi.
Oulun ehdokas Kakaravaara kamppailee vuoden kaupunginosan tittelistä Suomen Kotiseutuliiton valtakunnallisessa kilpailussa, jonka voittaja ratkaistaan elokuussa Vaasassa.
Hupisaarten voitto tuli viime vuonna, kun kaupunginosateemana olivat puistot ja suistot. Hupisaarilla nuo molemmat teemat yhdistyvät oivallisesti, vaikka asukkaita alueella ei juuri ole.
Asukkaiden ehdotus
Oulu-seura ja Oulujoki-seura pyytävät vuosittain eri asuinalueiden asukasyhdistyksiä tekemään ehdotuksia, miksi juuri kyseisen kaupunginosan pitäisi saada huomiota. Kakaravaaran valinnasta teki esityksen Oulun ydinkeskustan asukasyhdistys, jolle luovutetaan kunniakirja syksyllä Oulun päivien yhteydessä.
Kakaravaaran valintaa pohjusti se, että Euroopan rakennusperintöpäivien teemana ovat tänä vuonna lähdön ja saapumisen paikat. Oulun Kakaravaara on kehittynyt rautatien tulon myötä. Näin Kakaravaarasta on suora linkki eurooppalaiseen rakennusperintöön.
Rautatie valmistui Kakaravaaran itälaidalle 1886. Se toi tullessaan vaurautta, joka muutti Kakaravaaraa niin, että se muistutti puutalokortteleineen keskikaupunkia. Sotien pommitukset muuttivat Kakaravaaran ilmettä rajusti. Niinpä se on nyt osa Oulun kivitalokeskustaa.
Historian tulkinta ratkaisee sen, mihin Kakaravaarassa piirtää itärajan. Kakaravaaralaisen sukututkijan Timo Sarkkisen mielestä raja kulkee vuoden 1825 asemakaavakartan mukaisesti Itäis Syrjäkadun eli nykyisen Rautatienkadun kohdalla. Oulu-seuran puheenjohtaja Kaarina Niskala vetää rajan puoli vuosisataa myöhäisemmän ajankulun perusteella rautatiehen.
Aina kakaravaaralaisia
Diplomi-insinööri Timo Sarkkinen on kuudennen polven kakaravaaralainen. Hän on asunut syntymästään eli vuodesta 1945 lähtien alueella. Sarkkinen asuu Pelastusarmeijan talossa.
Kuvataiteilija Hilkka Inkala on asunut Kakaravaarassa1930-luvulta lähtien. Hän asuu yhä Inkalan talossa Kauppurienkatu 30:ssa. Inkala on neljännen polven kakaravaaralainen.
Sarkkinen on koonnut Kakaravaaran historian, ja Inkala on ikuistanut kuvin kaupunginosaa.
Kakaravaaralainen Hannu Haanpää ei ennen perjantaita tuntenut koko nimeä. Kauhavalta Ouluun muuttanut Haanpää on asunut vuoden vaihteesta lähtien vuonna 1922 Rautatien-
kadun varteen valmistuneessa kivitalossa Kulmassa. "Talossa on vanhaa tunnelmaa."