Oulu Monille nykypäivän oululaisille Kakaravaara on outo nimi, vaikka se sijaitsee keskellä kaupunkia. Kakaravaara on osa Oulun kakkoskaupunginosaa Vaaraa. Nimi elääkin nykyään enemmän kirjallisuuden lehdillä, mutta syntyperäisiä kakaravaaralaisiakin vielä löytyy ja useammassa polvessa.
Oulu-seura ja Oulujoki-seura valitsivat tällä kertaa vuoden kaupunginosaksi Oulussa juuri Kakaravaaran. Vaara oli 1800-luvulla merimiesten ja käsityöläisten asuttamaa laitakaupunkia, joka sai lempinimensä ainoan rikkautensa, monilapsisten perheiden mukaan. Tasaisessa Oulussa Kakaravaaran sijainti hieman keskustaa korkeammalla on juuri ja juuri silmin vieläkin nähtävissä oleva piirre.
Oululaiset kotiseutuyhdistykset ovat aiemmin nimenneet Oulussa vuoden kaupunginosaksi muun muassa Kuusiluodon, Lintulan, Karjasillan ja viime vuonna Hupisaaret, joka valittiin myös valtakunnalliseksi kaupunginosaksi.
Oulun ehdokas Kakaravaara kamppailee vuoden kaupunginosan tittelistä Suomen Kotiseutuliiton valtakunnallisessa kilpailussa, jonka voittaja ratkaistaan elokuussa Vaasassa. Hupisaarten voitto tuli viime vuonna, kun kaupunginosateema olivat puistot ja suistot. Hupisaarilla nuo molemmat teemat yhdistyvät oivallisesti, vaikka asukkaita alueella ei juuri ole.
Asukkaiden ehdotus
Oulu-seura ja Oulujoki-seura pyytävät vuosittain eri asuinalueiden asukasyhdistyksiä tekemään ehdotuksia, miksi juuri kyseisen kaupunginosan pitäisi saada huomiota. Kakaravaaran valinnasta teki esityksen Oulun ydinkeskustan asukasyhdistys, jolle luovutetaan kunniakirja syksyllä Oulun päivien yhteydessä.
Kakaravaaran valintaa pohjusti se, että Euroopan rakennusperintöpäivien teemana ovat tänä vuonna lähdön ja saapumisen paikat. Oulun Kakaravaara on kehittynyt rautatien tulon myötä. Näin Kakaravaarasta on suora linkki eurooppalaiseen rakennusperintöön.
Rautatie valmistui Kakaravaaran itälaidalle 1886. Se toi tullessaan vaurautta, joka muutti Kakaravaaraa niin, että se muistutti puutalokortteleineen keskikaupunkia. Sotien pommitukset muuttivat Kakaravaaran ilmettä rajusti. Niinpä Kakaravaara on osa Oulun kivitalokeskustaa.
Historian tulkinta ratkaisee sen, mihin Kakaravaarassa piirtää itärajan. Kakaravaaralaisen, sukututkija Timo Sarkkisen mielestä raja kulkee vuoden 1825 asemakaavakartan mukaisesti Itäis Syrjäkadun eli nykyisen Rautatienkadun kohdalla, kun Oulu-seuran puheenjohtaja Kaarina Niskala vetää rajan puoli vuosisataa myöhäisemmän ajankulun perusteella rautatiehen.
Kakaravaaralaisia
Diplomi-insinööri Timo Sarkkinen on jo kuudennen polven kakaravaaralainen. Hän on asunut syntymästään eli vuodesta 1945 lähtien alueella. Sarkkisen suvun talo oli nykyisen lääkäritalon kohdalla Kauppurienkadun ja Koulukadun kulmauksessa eli juuri Kakaravaaran huipulla. Nyt Sarkkinen asuu Pelastusarmeijan talossa.
Kuvataiteilija Hilkka Inkala on niin ikään asunut Kakaravaarassa aina lapsuudestaan 1930-luvulta lähtien. Hän asuu yhä Inkalan talossa Kauppurienkatu 30:ssa. Inkala on neljännen polven kakaravaaralainen.
Sarkkinen on koonnut Kakaravaaran historian ja Inkala on ikuistanut kuvin omaa kaupunginosaansa.
Kakaravaaralainen on myös Hannu Haanpää, vaikka hän ei ennen perjantaita ollut tietoinen koko nimestä. Kauhavalta Ouluun muuttanut Haanpää on asunut vuoden vaihteesta lähtien vuonna 1922 Rautatienkadun varteen valmistuneessa kivitalossa Kulmassa. "Talossa on niin sanotusti vanhaa tunnelmaa."