"Tarkasti seurataan kuntoa sekä palvelukseen astuessa että sen päättyessä. Väliajan tehdään kovasti töitä", kertoo liikuntakasvatusupseeri Juha Toivo Kainuun prikaatista.
Suomen suurimman varuskunnan kouluttajan otanta on noin 1 500 miestä.
"Kunnonlasku on tasaantunut vuoden 2002 jälkeen. Testitulosten perusteella selkä on nyt taittunut."
Nyt ykkös- ja kakkostestien ero on jo selkeä ja tällä hetkellä varusmiesten kunto nousee noin 11 prosenttia varusmiespalveluksen aikana Kainuun prikaatilla.
Monenkuntoiset on otettava huomioon.
"Nuoret kyllä harrastavat liikuntaa keskimäärin kuten aiemmin. Suuri ero on siinä, että vaihteluväli on kasvanut. Meille tulleista huomaa, että hyväkuntoiset liikkuvat yhä enemmän ja huonokuntoiset yhä vähemmän. Siksi tarvitaan peruskoulutuskauden tasoryhmiä."
Suuntautumista liikunnallisuuteen on lisätty myös valmentajakoulutuksella, joka otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön 2004. Jokaiselle aliupseerioppilaalle tarjotaan mahdollisuus Vuokatin urheiluopiston antamaan 1-tason valmentajakoulutukseen ja siitä saatavaan kirjalliseen todistukseen.
"Tämä tarkoittaa sitä, että valmennuksellinen ote otetaan käyttöön osana varusmiesten johtajakoulutusta", kertoi Toivo.
Menetelmässä harjoittelu rytmitetään valmennusopin perusteiden mukaan. Eväitä toivotaan käytettäväksi armeija-ajan jälkeen esimerkiksi urheiluseuratyössä. Samaa menetelmää aletaan pian käyttää Vierumäen urheiluopiston kautta myös muualla.
Tavoitteena on elinikäinen liikkumisen ilo ja liikuntatavat myös reservissä.
"Kyllä koulutuksen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Meillä pakkopulla yritetään muuttaa positiiviseksi asiaksi", arvioi Toivo.
