Suomessa pysyvästi asuville maahanmuuttajalääkäreille tarkoitettu lääkäriksi valmentava koulutus alkoi maanantaina Kajaanissa. Koulutus on tarkoitettu ETA-maiden ulkopuolella lääkärin tutkinnon suorittaneille.
Sen tavoitteena on antaa valmiuksia suorittaa tutkinto, joka oikeuttaa lääkärin ammatin harjoittamiseen Suomessa.
40 viikkoa kestävä koulutus sisältää suomen kielen opintoja, perehtymistä suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään ja hoitokäytäntöihin sekä kuusi kuukautta pitkän harjoittelujakson. Aiemmin maahanmuuttajalääkärien koulutusta on järjestetty Tampereella ja Helsingissä.
"Vastaavista aiemmista koulutuksista poiketen panostamme täällä voimakkaasti suomen kielen opetukseen. Helmikuun opinnoista 90 prosenttia on kielikoulutusta. Tampereen tenteistä saadun palautteen perusteella juuri puutteellinen kielitaito on ollut suurin syy reputtamisiin", kertoo johtajaylilääkäri Jarmo Karpakka Kainuun keskussairaalasta.
Maahanmuuttajalääkäreiden koulutus on yksi niistä keinoista, joilla lääkäripulaa pyritään Itä-Suomessa helpottamaan.
Suomessa on työttömänä noin sata ETA-alueen ulkopuolella lääkärikoulutuksen saanutta henkilöä, jotka eivät syystä tai toisesta ole terveydenhuollon käytettävissä.
Koulutuksesta vastaa Kainuun kesäyliopisto yhdessä Kainuun keskussairaalan, Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen kanssa. Koulutuksen rahoituksesta vastaa Kainuun TE-keskus.
Koulutuksessa on mukana 15 lääkäriä, jotka eivät ole pystyneet uudessa kotimaassaan ammattiaan harjoittamaan. Suurin osa opiskelijoista on syntynyt entisen Neuvostoliiton alueella, mutta kotipaikoista löytyy myös Somalia ja Chile.
Pääosa opiskelijoista asuun nykyisin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Eteläisin opiskelija kurssille saapui Nokialta ja pohjoisin Ivalosta.
Pisimpään kurssilaisista on Suomessa asunut 1987 Somaliasta muuttanut Kadir Ali-Azzani. Nykyisin Kuopiossa asuva Ali-Azzani valmistui lääkäriksi Neuvostoliitossa vuonna 1977.
"Olen työskennellyt Suomessa pakolaisten parissa mm. opettajana ja tulkkina. Lisäksi olen ollut välillä töissä ulkomailla. Sri Lankassa työskentelin vesi- ja saniteettiprojektissa", kertoo Ali-Azzani.
Pitkään Suomessa asunut Kadir puhuu sujuvasti suomen kieltä, mutta myöntää puutteita olevan.
"Suomen kielen opiskeleminen on tärkeä asia ja sen takia olemme täällä. Hyvän hoitosuhteen edellytys on, että potilas ja lääkäri ymmärtävät toisiaan. Myös alan erikoissanasto vaatii opiskelua", muistuttaa Kadir Ali-Azzani.