Mielenterveyshoitaja Marko Asikainen on viime toukokuusta saakka työskennellyt Kajaanintullin erityiskoulussa opettajien ja ennen kaikkea oppilaiden tukena. Järjestely on harvinainen Suomessa, eikä miehelle siitä syystä vielä löydy oikein sopivaa titteliäkään. Mutta nimikkeistä viis, kun töistä ei ole ollut puutetta.
Monet koulun lapsista oireilevat voimakkaasti, ja luokissa on jatkuvasti hankalia välikohtauksia. Mielenterveyskoulutuksen saaneen ammattilaisen läsnäolo on havaittu enemmän kuin tarpeelliseksi. Huutava ja potkiva oppilas ei enää häiritse koko luokan opetusta, kun Asikainen vie hänet vähin äänin muualle rauhoittumaan ja opettaja voi jatkaa normaalisti työtään.
"Oppilaan olokin helpottuu, kun on aikansa möykännyt. Sen jälkeen hän voi jo rauhassa kertoa, mikä mieltä painaa", kertoo Asikainen. Turvallisen aikuisen seura on tärkeää.
Harvinainen järjestely
Joskus riittää pelkästään se, että on läsnä - ja sitä Marko Asikainen nimenomaan oppilaille on. Hän ei istu palavereissa tai pidä vastaanottoa, jonne pääsee vain ajanvarauksella.
Hoidollista tukea antavia mielenterveysammattilaisia ei muista erityiskouluista löydy. Eikä löytyisi Kajaanintullistakaan, ellei koulun rehtori Mikko Raudaskoski yhdessä erityisopetuksen koordinaattorin, erityisopettaja Kaisu Markus-Hangan kanssa olisi ajanut asiaa jo vuosia.
Kaupunginvaltuutettuna Raudaskoski (vas.) on viimeksi vuonna 2004 tehnyt aloitteen hoidollisen tukihenkilön saamisesta kouluun. Aloitteen johdosta opetusvirasto teki selvityksen, jonka mukaan lukuvuonna 2004-2005 Kajaanintullin alaluokkien oppilaista 74 prosentilla oli ollut kontakti OYS:n lastenpsykiatriseen hoitoon.
Toisaalta myös Asikainen itse on nähnyt tarpeen työskenneltyään 11 vuotta lasten psykiatrisella osastolla. Sen ansiosta hän tunsi jo tullessaan suurimman osan koulun alaluokkien oppilaista.
Ylimääräistä rahaa koulu ei ole Asikaisen palkkaukseen saanut, vaan asia on hoidettu koulun sisäisin järjestelyin. Se ei kuitenkaan pitkän päälle onnistu. Ensi vuoden budjettiin opetustoimi oli esittänyt 27 000 euroa, mutta apulaiskaupunginjohtajan budjettiesityksestä se oli jostain syystä karsittu pois. Asia ratkeaa lopullisesti valtuustossa.
Erityisopettaja Tarja Hiltunen muistuttaa, että koulun oppilaista valtaosalla on takanaan sairaalahoitoa ja osa heistä tarvitsee edelleenkin terapiaa ja lääkkeitä. Oireilun taustalla voi olla myös muutoin vaikea elämäntilanne.
"Meillä on paljon sairaalahoitoa jonottavia lapsia, jotka tarvitsisivat hoitopaikan heti, mutta joutuvat jonottamaan sitä viisikin kuukautta." Opettajien resurssit käyvät vähäisiksi, kun huomiota pitäisi riittää koko ryhmälle.
Tuen tarve lisääntynyt
Erityistä tukea tarvitsevien määrä on lisääntynyt kaikissa kouluissa. Erityiskouluissa tämä tulee korostuneesti esille.
"Hoitoajat lastenpsykiatriassa ovat lyhentyneet, joten kouluissa on enemmän psyykkisesti ja sosiaalisesti vajaakuntoisia lapsia, vaikka hoitoaikojen lyhentyminen lapsen ja perheen kannalta on hyvä asia", toteaa Markus-Hanka.
Osa Kajaanintullin erityiskoulunkin oppilaista voi siirtyä takaisin lähikouluun. Marko Asikainen on ollut usein hyödyllinen linkki myös näissä tilanteissa.
Rehtori Raudaskoski muistuttaa, että olisi hyvä kehittää kaupungin omia palveluita. Näin eivät erikoissairaanhoidon palvelut jäisi ainoaksi ja kalliimmaksi vaihtoehdoksi. Siihen vain pitää luoda riittävät mahdollisuudet.