Kajaanin varuskunnan laajeneminen on lisännyt alueen työllisyyttä ja bruttokansantuotetta merkittävästi. Vuonna 2000 varuskunnan osuus bruttokansantuotteesta ja henkilötyövuosivaikutuksesta oli kasvanut lähes kolmeen prosenttiin vuoden 1997 reilusta prosentista ja 1,7 prosentista.
"Kasvu on ollut Kainuulle tärkeä, lisäys on sen verran suuri", tutkija Elias Oikarinen tiivistää.
Tiedot ilmenevät Oikarisen Turun kauppakorkeakouluun tekemästä tutkimuksesta. Kajaanin varuskunnan ohella tutkimuksen kohteena oli myös maasotakoulun tuotanto-, työllisyys- ja verotulovaikutukset niin koko maahan verrattuna kuin omilla sijaintialueillaan. Vertailtavana olivat vuodet 1997 ja 2000.
Kajaanin varuskunnan synnyttämä tuotantovaikutus alueellaan vuonna 1997 oli 170 miljoonaa markkaa. Tuolloin varuskunta työllisyysvaikutus oli 690 henkilötyövuotta. Kolme vuotta myöhemmin varuskunta oli lisännyt tuotantovaikutustaan 360 miljoonaan markkaan. Vuonna 200 Kajaanin varuskunnan työllistämisvaikutus oli 1 300 henkilöä.
Luvut sisältävät investoinnit
Tarkasteltavina vuosina Kajaanin varuskunnan menot ovat tuplaantuneet. "Menojen rakenne on sama, samoin tuotanto ja työllisyys. Investointien osuus vaihtelee vuosittain, mutta vuosina 1997 ja 2000 ne ovat samat", Oikarinen sanoo.
Investoinnit vaikuttavat varuskunnan tulevaisuuteen. Oikarinen arvioi, että vuodesta 1997 alkaen seuraavan kahdeksan vuoden aikana varuskunnan investointien arvo on puoli miljardia markkaa. Ilmoitetut investoinnit ovat olleet perusparannuksia ja laajennuksia. Tulevia hankkeita on muun muassa korjaamon rakentaminen.
"Investoinnit ovat kertaluontoisia, jolloin niiden edut toteutuvat vain kerran, kun taas palkat ja päivärahat ovat pysyviä ja sitä kautta niillä on jatkuvampaa kulutus- ja työllisyysvaikutusta."
Pysyvien erien vaikutukset vuonna 1997 bruttokansantuotteesta 80 miljoonaa markkaa ja 520 henkilötyövuotta. Vuonna 2000 henkilökunnan ja varusmiesten kulutus sekä varuskunnan erilaiset hankinnat olivat kasvaneet 140 miljoonaan markkaan ja 950 henkilötyövuoteen.
