Helsinki Tasa-arvovaltuutetun toimistossa pidetään Kajaanin kaupungin saamaa tuoretta syrjintätuomiota merkittävänä. Kyseessä on Suomessa ensimmäinen yleisen tuomioistuimen antama päätös, jossa on käsitelty välillistä syrjintää.
"Päätös on linjassa EY-tuomioistuimen tekemien ratkaisujen kanssa", kertoo ylitarkastaja Anne Paasikoski tasa-arvovaltuutetun toimistosta.
Itä-Suomen hovioikeus totesi tiistaina Kajaanin syrjineen naisvaltaisen alan työntekijöitä, kun se lomautti 227 perusturvatoimialan työntekijää kahdeksi viikoksi vuonna 1999. Lomautetut olivat kuutta lukuun ottamatta naisia.
Kaupunki tuomittiin maksamaan kullekin lomautetulle 500 euron hyvityksen. Kajaanin käräjäoikeus oli aiemmin hylännyt kanteen.
Välillinen syrjintä tarkoittaa sitä, että muodollisesti objektiivisiin ja hyväksyttäviin syihin perustuva menettely tosiasiallisesti johtaa siihen, että toista sukupuolta olevat joutuvat huonompaan asemaan.
EY-tuomioistuimessa on annettu välillisen syrjinnän perusteella päätöksiä mm. jutuissa, joissa on verrattu osa-aikatyöntekijöiden etuuksista kokoaikaisiin. Valtaosa osa-aikaisista on naisia, ja heitä on katsottu välillisesti syrjityn sukupuolen perusteella.
Päätösten vaikutukset selvitettävä
Paasikosken mukaan hovioikeuden päätös on hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeää on valtavirtaistaa tasa-arvo hallinnollisiin päätöksiin ja katsoa aina, miten päätökset vaikuttavat sekä miehiin että naisiin. Tämä periaate olisi hyvä saada mukaan myös kunnissa ja kaupungeissa tehtäviin tasa-arvosuunnitelmiin.
Myös kannetta ajanut Tehyn lakimies Marja Lounasmaa katsoo, että tasa-arvonäkökohtiin ei ole kunnissa osattu tarpeeksi kiinnittää huomiota.
"Tasapuolinen kohtelu on syytä muistaa myös silloin, jos kunta joutuu lomauttamaan työntekijöitään." Tehyn lisäksi kanteessa olivat mukana Super ja Sosiaalityöntekijöiden liitto.
Tehyn neuvottelupäällikkö Marjut Sassi muistuttaa, että ammattiliitoissa on aika varovaisesti lähdetty tasa-arvoperustein ajamaan juttuja oikeuteen. "Kannattaisi kuitenkin muistaa myös tämä tie jäsenistön edunvalvonnassa."
Paasikoskenkin mukaan tämmöisissä jutuissa mennään usein oikeuteen työsopimuslain perusteella eikä välttämättä edes muisteta tarkastella tasa-arvonäkökulmaa.
"Onhan siinä sekin, että tasa-arvolaki ei anna muuta kuin hyvitystä. Rahallinen hyöty on vaivaan nähden aika pieni. Monella tavoitteena onkin, että voi todeta olleensa oikeassa ja tulleensa kohdelluksi väärin."