Valmistumassa oleva esiselvityshanke Kajaanin monitoimihallista pitää suurhallin rakentamista Vimpelinlaaksoon kannattavana tietyillä ehdoilla. Tärkein edellytys on, että halli rakennettaisiin pitkälti EU-rahalla, sillä yhteistyö Venäjän kanssa takaisi EU:n Interreg-tuen.
Selvitystä tekevä Jarmo Kork sanoo, että Kainuussa on synkistelty tarpeeksi. "Mitä jos leikkausten ja supistusten sijaan painettaisiin kaasua. Suurhalli hyödyttäisi koko Kainuuta, eikä veronmaksajien tarvitsisi maksaa senttiäkään."
Kork vertaa Kajaani hanketta Saksan ja Puolan rajalle tehtyyn 11 miljoonan euron jalkapallostadioniin, joka sai 70 prosenttisen EU-rahoituksen. Väkimäärä siellä on eri luokkaa kuin Kainuussa, mutta Kork on tunnustellut itäyhteistyön mahdollisuuksia Kajaania varten.
Hän on neuvotellut pietarilaisen jääkiekkoseuran ja venäläisiä joukkueita Suomeen harjoittelemaan tuovan yhtiön kanssa. Joulun alla Suomessa harjoitteli 12 venäläistä jääkiekkojoukkuetta viikon leireillä. Joukkueille leirimatka on myös palkinto sekä tilaisuus hankkia varusteita länsimaista.
Monitoimihalli on Korkin mielestä niin iso hanke, että se voisi olla maakunnallinen. Suurhanke hyödyttäisi koko Kainuuta. Korkin mukaan maakunnan kansanedustajat Paula Lehtomäki (kesk.) ja Anne Huotari (vas.) ovat suhtautuneet myönteisesti ajatukseen ja siihen, että asiaa on lähdetty selvittelemään.
Pelkkä jääkiekko ei hallia pidä pystyssä, varsinkin kun Vimpelinlaaksossa on jo jäähalli. Jarmo Korkin laskelmien mukaan tarvitaan 15-20 suurtapahtumaa vuodessa, 2-4 maailmanluokan tähteä vuosittain ja saman verran kotimaan huippujen esiintymisiä. Suuria messuja ei Kajaanissa voi pitää, Kajaani-halli riittää vain pienille seksimessuille Korkin mielestä.
"Pienet kulttuuritapahtumat pidettäisiin Kaukametsässä, luokkaa suuremmat Vuokatin Katinkullassa ja suurimmat Kajaanin monitoimihallissa", Kork kaavailee. Maailmantähtiä saadaan Kainuuseen helpommin kuin Tampereelle tai Turkuun, sillä pohjoisen konsertti ei vähentäisi Helsingin konsertin lipputuloja yhtä paljon kuin lähialueen kakkoskonsertti.
Kajaanin suurhalliajatus on jääkiekkoilijoilta lähtöisin ja vaikutteita on saatu Rovaniemeltä Lappi-areenasta. Kaupungin vt. elinkeinojohtajana viime vuonna toiminut Pekka Ojalehto pestasi Korkin tekemään esiselvitystä. Nyt Kajaanin elinkeinotoimi on sulautettu teknologiakeskukseen ja henkilökunta on vaihtunut.
Jarmo Kork viimeistelee selvitystään tammikuun ajan. Kainuun TE-keskus rahoitti esiselvitystä. Rahaa on käytetty tähän mennessä 20 000 euroa, jolla on maksettu arkkitehdin ja konsulttien palkkioita.
Kork laskee, että rakennusaikana halli työllistäisi sadan henkilötyövuoden verran. Yli kolmentuhannen hengen suurtapahtumat täyttäisivät majoitustilat, pitäisivät taksit liikkeellä ja palvelualan yritykset hyörinässä.
Suurhallihanke on vasta esiselvitys, eikä asiaa ole käsitelty vielä luottamuselimissä. Rovaniemeltä kantautuvat uutiset suurhallin ylläpidosta eivät ole yksinomaan myönteisiä, ja Kajaanissa tiedetään, kuinka hankalaa on ylläpitää edes nykyistä pallohallia.