"Ensi vuosi on sekä Kalevalan että Aleksis Kiven juhlavuosi, ja Kajaanissa puhutaan Runoviikon lakkauttamisesta. Asia on herättänyt kyllä laajasti melkoista hämmennystä", sanoo Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo.
Jo 32. kertaa pidetyn Runoviikon lopettaminen nousi esille viime maanantaina Kajaanin sivistyslautakunnassa, kun etsittävänä olivat kaupunginhallituksen vaatimat 800 000 euron säästöt.
Lautakunta palautti lopulta äänestyksen jälkeen talousarvioesityksen kaupunginhallitukselle ilman listaa menojen karsintakohteista.
"Ymmärrän hyvin Kajaanin vaikea tilanteen ja sen, että kaikkien on oltava jollakin tavoin mukana tukemassa toinen toistaan. Niin haluaa tehdä myös Runoviikko, mutta tietenkään emme voi hyväksyä puheita tapahtuman lakkauttamisesta. Tarvittaessa puolustamme Runoviikkoa kaikin keinoin", Sinisalo lupaa.
Runoviikko tuo
enemmän kuin vie
Taiteellinen johtaja muistuttaa kaupunginjohtaja Erkki Vähämaan todenneen, että Runoviikko on suojeltu lintu, jota ei ammuta alas.
Tapahtuma muodostaa yhdessä Kajaanin kaupunginteatterin ja Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin kanssa Kainuun kulttuurin tunnetuimman kärjen.
"Tapahtuma on selvässä kasvussa, viime kesänä kävijöitä oli jo 9 000. Runoviikko on laajasti tunnettu, arvostettu ja myös maan kolmanneksi suurin teatterifestivaali", Kirsi-Kaisa Sinisalo tähdentää.
Kajaani säästäisi Runoviikon lopetuksella 42 000 euroa. Tapahtuman budjetti on noin 200 000 euroa. Se katetaan valtaosin opetusministeriön avustuksella ja lipputuloin.
Runoviikolla vierailleiden ulkopaikkakuntalaisten lasketaan tuoneen Kajaaniin viime kesänä 163 000 euroa matkailutuloa.
Kirsi-Kaisa Sinisalo muistuttaa, että ensi kesän Runoviikkoa varten on jo tehty merkittäviä sitoumuksia, muun muassa tilaus kahdesta kantaesityksestä. Jos tapahtuma kaatuisi, näistä maksuista olisi silti vastattava.
Ruonoviikon tulevaisuutta selvitettiin vuosi sitten. Sivistyslautakunta totesi tuolloin, että tapahtuma voi säilyä vain, jos se pidetään jatkossakin osana kaupungin organisaatiota.
Kajaanin päättäjistä kukaan ei vaadi suoraan Runoviikon lopettamista. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raimo Piirainen (sd.) säilyttäisi Runoviikon, mutta ei halua karsia myöskään kansalaisopiston tunteja tai kulttuurille myönnettäviä avustuksia.
Kansalaisopistokin kurimuksessa
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Maija Myllylä (vas.) on valmis miettimään, voisiko sivistyspuolen 800 000 euron säästöistä tinkiä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hannu S. Kemppainen (kesk.) pitää vastuuttomana lautakunnan päätöstä sivistystoimen talousarvio ilman säästökohteita.
Sivistyslautakunnan mahdollisista säästökohteista ei löydy helppoja ja harmittomia karsittavia. Kukaan ei haluaisi lakkauttaa kaupungin ainoaa koulupsykologin virkaa, ja kansalaisopisto halutaan säilyttää myös Vuolijoella.
Säästöruletissa pyörivät mukana myös koulut. Lautakunta päätti maanantaina, ettei se hyväksy Vuottolahden koulun lakkauttamista. Hyväksymättä jääneellä säästölistalla vilahti myös yhden lähikirjaston lopetus.
Kaukametsän opiston rehtori Eila Parviainen muistuttaa, että kaupunki saa sisäisinä vuokrina kansalaisopistolta enemmän rahaa kuin maksaa sille tukea. Viime vuonna nettotulos oli 1,3 miljoonaa euroa.
Kajaani rahoittaa Kaukametsän toiminnasta 20 prosenttia, kun monissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa rahoitusosuus on selvästi enemmän.