Tänä vuonna tulee kuluneeksi 400 vuotta siitä, kun Kajaanin linna aloitettiin rakentaa Ruotsin valtakunnan itäosaan sotilaalliseksi ja hallinnolliseksi keskukseksi. Juhlan kunniaksi kesän ajan Kainuun museossa voi tutustua näyttelyyn, jossa perehdytään linnan historiaan.
Yleisön nähtävillä on esineitä, vanhoja painokuvia, piirroksia ja taidetta linnan värikkään 400-vuotisen historian ajalta. Linnalla oli kaksi suurta rakennusvaihetta, joista ensimmäisen päättyi vuonna 1619. Linnan toinen rakennusvaihe ajoittui 1660-luvulle, jolloin puurakennukset poistettiin muurien sisältä ja linna rakennettiin kokonaan kivestä kaksikerroksiseksi.
Linnan oli tarkoitus tuoda turvaa seudun asukkaille sekä valvoa vesireittien käyttäjiä. Siitä muodostui myös merkittävä karkotuspaikka poliittisille vangeille. Kuuluisimmat vangit linnassa olivat historioitsija Johannes Messenius ja runoilija Lars Vivallius.
Kajaanin linnan kohtaloksi muodostui venäläisten piiritys. Linna räjäytettiin maaliskuussa 1716, mutta sitä käytettiin vielä sen jälkeen jonkin verran sotilaskohteena ja linnanpäällikkö Kajaanissa oli 1790-luvulle asti.
Syyskuun alkuun saakka avoinna olevan näyttelyn esineistö koostuu pääosin niistä löydöistä, jotka linnanraunioilta kerättiin ensimmäisissä arkeologisissa kaivauksissa vuonna 1896. Tuolloin otettiin talteen yli 400 metalliesinettä.
Eniten aineistoa kertyi 1930-luvulla, kun raunioilta poistettiin useita metrejä maa-ainesta. Museovirasto talletti yli 2 000 metalliesinettä, jotka ovat edelleen varastoissa ilman tarkempia tutkimuksia.
Näyttelyjulkaisua ei erikseen ole valmistettu, sillä museo julkaisi viikko sitten Reijo Heikkisen 224-sivuisen kirjan Kajaanin linna, Västinki vuosisatojen virrassa. Teos on ensimmäinen linnan historiasta kirjoitettu itsenäinen teos sitten1880-luvulla ilmestyneen 32-sivuisen kirjasen. Tuoreeseen kirjaan on koottu yhteen se tieto, mitä linnasta on eri yhteyksissä kirjoitettu ja julkaistu.