petri.hakkarainen@kaleva.fi
Kajaanin maahanmuuttajapalvelut yritti selittää hiljattain kaupunginvaltuutetuille, että Otanmäen vanha kaivoskylä ei ole kiintiöpakolaiselle tai turvapaikanhakijalle hyvä paikka opetella suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Valtuustossa ammattilaisten näkemyksiä enemmän painoi kuitenkin kaupunkikonsernin kokonaisetu.
Suomeksi sanottuna kokonaisetu tarkoittaa tässä sitä, että Kajaanilla on Otanmäessä tyhjänä Vuolijoen kanssa vuosi sitten tehdyn naimakaupan myötäjäisinä saatuja vuokra-asuntoja. Humanitaarisuus saa joustaa, kun vapaat asunnot läheltä palveluja varataan kantaväestölle.
Kaupunginvaltuusto aikoo tarkastella maahanmuuttajapalveluiden Otanmäen toimipisteen jatkamista alkuvuodesta. Nykyinen maahanmuuttajapalveluiden johtaja Marja Lähde ei ole enää silloin näkemyksiään puolustamassa. Hän irtisanoutui heti, kun valtuusto teki päätöksensä.
Kajaaniin ja Vuolijoelle on tullut kahdeksan vuoden aikana runsaat 600 pakolaista. Rasistisimmaksi kaupungiksi kovin löysin perustein leimattuun Kajaaniin on perustettu mahanmuuttajien ja kantakainuulaisten kohtaamista edesauttamaan muun muassa monikulttuurinen toimintakeskus.
Valtio korvaa pakolaisia vastaanottavalle kunnalle heistä aiheutuvia kuluja, mutta voittoa tuottavaksi liiketoimeksi pakolaisten vastaanottamisesta ei ole, eikä tarvi ollakaan. Kajaanin sivistyslautakunnan puheenjohtaja ehti kuitenkin jo vaatia pakolaisten vastaanoton lopettamista. Varhais- ja peruskasvatuksessa heistä aiheutuvat lisäkulut kun ovat kajaanilaisille veronmaksajille kuulemma liian suuret. Esitys kaatui valtuustossa selvin äänin.
Kunnat ottavat vastaan pakolaisia eri syistä. Auttamisen halun lisäksi haetaan helpotusta väestökatoon ja etsitään uutta työvoimaa. Ilman jättiyritysten perustamistakin työvoimapula ulottuu jo syrjäalueillekin. Jostakin olisi löydettävä hoitajat muun muassa nopeasti ikääntyvälle väelle. Koko maassa kunnat tarvitsevat vuoteen 2010 mennessä palvelukseensa 140 000 uutta työntekijää.
Ei olekenenkään etu asuttaa pakolaisia sinne, missä he eivät viihdy. Viime kesänä Otanmäessä asui 40 pakolaista, mutta kotoutumisajan päättyessä kaikki muuttivat kylästä pois. Viime keväänä Otanmäkeen asutettiin taas 26 uutta pakolaista. Jotta valtiolta saatavat tulot kattaisivat kulut, pitäisi Otanmäessä asua jatkuvasti ainakin 50 pakolaista.
Pakolaisia vastaanottavan kunnan lakisääteinen velvollisuus on huolehtia siitä, että kotouttamispalvelut tukevat pakolaisten aktiivisuutta ja osallisuutta sekä saattavat hänet mahdollisimman tasavertaiseen asemaan muun väestön kanssa. Vaatimuksen toteuttaminen ei onnistu Otanmäessä.
Pakolaisillakin on vapaa liikkumisoikeus. Otanmäessä julkista liikennettä on vain hyvin vähän, samoin koulutusta. Työharjoitteluun sopivia paikkoja ei juuri ole tarjolla.
Jos maahanmuuttajien kotouttamisen halutaan onnistuvan mahdollisimman hyvin ja tuloksen rikastuttavan yhteiskuntaa, ei ole viisasta perustaa erillisiä yhteisöjä muualta tulleille. Vastoin tahtoaan syrjään asutetut pakolaiset muuttavat pois heti, kun siihen tulee mahdollisuus. Uusia, pysyviä ja työhön kykeneviä asukkaita saavat parhaiten ne kunnat, jotka ottavat pakolaisia vastaan muusta syystä kuin tyhjiä vuokra-asuntoja täyttämään.