Kajaanin kirkon peruskorjaustyöt alkavat ensi maanantaina. Toimenpiteenä on tekniikan, esimerkiksi LVI-järjestelmien, uusiminen vanhaa rakennustyötä kunnioittaen. Myös erilaisia vaurioita kunnostetaan.
Näkyvin muutos tulee olemaan uuden alttaripöydän rakentaminen. Rakennustoimikunta, suunnittelijat ja urakoitsijat kokoontuivat palaveriin viime tiistaina.
Seurakunnan kiinteistöpäällikkö Juha Vornasella on edessään kiireinen syksy. Kirkko on tarkoitus ottaa käyttöön jälleen ensimmäisenä adventtina, johon mennessä lähes kaikki työt seuraavaan kesään jätettäviä öljymaalauksia lukuunottamatta tulee olla tehtynä.
Rakennusteknisistä töistä tärkeimpiä on ulkoseinien lahovaurioiden korjaus sekä yläpohjan tiivistäminen.
Panelointi irrotetaan sekä sisä- että ulkopuolelta korjaustöiden ajaksi. Paneelit yritetään saada irti ehyenä, sillä kaikki uudelleen käytettävissä oleva puurakenne varastoidaan ja laitetaan takaisin paikoilleen. Urakkatöihin onkin valittu kokeneita restauroijia.
Korjaussuunnitelmista vastaavalla arkkitehti Antti Pihkalalle korjaus on iso ja haastava työmaa. Restauroinnissa pyritään tekemään sellaisia valintoja, jotka rasittavat kirkkoa mahdollisimman vähän.
"Työ on luonteeltaan sovittelua. Esimerkiksi wc:t sijaitsevat edelleen erillisessä huoltorakennuksessa, sillä yritämme selvitä vähillä muutosratkaisuilla."
Kirkkokansalle näkyvin muutos on alttarin uusiminen. Alttarin sisäpuolelle rakennetaan uusi alttaripöytä, jolloin liturgi kääntyy kasvot kirkkokansaa kohti. Tämä muutos on tehty jo lukuisissa Suomen kirkoissa. Samalla vanha alttaripöytä kaventuu ja jää taustalle. Seurakunta ostaa kirkkoon myös uuden lukupulpetin ja kastepöydän.
"Korjaajilla on aarre käsissään", huomautti toimikuntaan kuuluva rakennustutkija Päivi Tervonen Kainuun Museosta.
Museon kannalta kyseessä on yksi arvokkaimpia uusgoottilaisia rakennuksia Suomessa.
"Esikuvia toki löytyy. On arveltu, että jopa Westminster Hall Lontoossa olisi sellainen", Tervonen jatkaa.
Seurakunnalla on edessään myös tarkka dokumentointi, valokuvaus. "Edessä on suuri tuntematon", Tervonen kertoo.
Entisajan kirvesmiehet ovat jättäneet erilaisia merkkejä, nimikirjoituksia ja maalauksia, jotka yhdessä museon kanssa aiotaan tutkia ja selvittää. Myös kaivuutyöt nostavat esiin 1700-luvun hautoja.
Tervonen pitää onnekkaana sitä, että seurakunta on korjannut usein rakennusta.
"Useat pienet korjaukset säästävät kirkkoa. Jos joudutaan kerralla paljon korjaamaan, on se näille rakennuksille tuhoisampaa", rakennustutkija sanoo.
