Rautatien sähköistys Oulusta kohti Kainuuta etenee ripeästi. Ratajohtopylväitä on pystytetty Utajärvelle saakka ja Muhoksella asennetaan jo ajolankoja.
Lisää nopeutta ja matkustusmukavuutta tuova sähköjunaliikenne aloitetaan idän radalla joulukuussa 2006.
Sähkötopparoikka asensi keskiviikkona Muhoksella ajolankaa samalle rataosalle jo toista kertaa. Ensimmäinen johto putosi alas ylikäytävälle kuorma-auton sipaisemana.
"Pienin vahingoin onneksi selvittiin. Langassa ei ollut sähköä, juna ei ehtinyt ajaa sen päälle eikä se tarttunut pahasti kiinni autoonkaan", urakkaa tekevän Eltel Networkin työnjohtaja Unto Rämö selvittää.
Kävelytahtiin
edetään
Langan ripustus etenee tarkoitusta varten rakennetun ratakuorma-auton avulla kävelyvauhtia. Vaikka työmaa näyttää jo valmiilta, Unto Rämö kertoo edessä olevan vielä monenlaista asennusta ja testausta.
Ripustustyö on kuitenkin edennyt hyvin, ja aikataulun uskotaan pitävän.
Sähköradan myötä turvallisuusseikat tulevat entistä tärkeimmiksi. Sähköjuna kulkee nopeasti ja hiljaa, ja etenkin vartioimattomat tasoristeykset ovat riskipaikkoja.
Unto Rämö kertoo, että ennen virran kytkentää turvaoppia viedään muun muassa radan varren kouluihin.
"Varoituskylttejä pystytetään sähköradoille kyllä niin paljon, ettei kukaan voi tietämättömyyttään onnettomuuteen joutua", 30 vuotta ratoja sähköistänyt Rämö vakuuttaa.
Rovaniemelle
jo jouluna
Pohjois-Suomen rautateiden sähköistys 700 kilometrin matkalla maksaa oheistöineen lähes 200 miljoonaa euroa.
Rovaniemen suunnassa radan sähköistystyö on jo niin pitkällä, että sähkövoimin kolkutellaan Lapin pääkaupunkiin viimeistään kuluvan vuoden joulukuussa.
Ylitarkastaja Pekka Rautoja Ratahallintokeskuksesta kertoo, että idän radan sähköistyksen valmistuttua selvitetään vielä vanhojen ratojen sähköistyksen kannattavuus Joensuun ympäristössä sekä Hyvinkää-Hanko- ja Seinäjoki-Vaasa-rataosuuksilla.
Oulun ja Rovaniemen välillä sähköaikana siirtyminen lyhentää matka-aikaa 10-15 minuuttia. Saman verran aikaa säästyy, kun veturin vaihto jää pois. Oulun ja Kajaanin välillä matkustusaika lyhentynee noin vartin verran.
Aluepäällikkö Markus Lohikoski VR:stä kertoo, että sähköistys lisää junien suurinta nopeutta pohjoisen ja idän radoilla nykyisestä 120 kilometristä tunnissa 140 kilometriin tunnissa. Myös kiihdytykset ja jarrutukset käyvät nykyistä tehokkaammin.
Tasoristeykset rajoittavat
"Kalusto ja radan kunto mahdollistaisivat kovemmankin vauhdin, mutta tasoristeysten takia nopeutta ei voida nostaa enempää. Sähköistys saattaa nopeuttaa tasoristeysten poistoa, mutta kyllä Pohjois-Suomessa saadaan vielä vuosia pärjätä myös vartioimattomien tasoristeysten kanssa", Markus Lohikoski toteaa.
Matkustusmukavuuden luvataan paranevan, kun nykyiset siniset vaunut korvataan hiljalleen IC-vaunuilla. VR odottaa matkustajamäärien kasvavan Pohjois-Suomessa uudistusten myötä.
Lohikoski sanoo, että näillä näkymin junavuorojen määrä pysyy idän radalla ennallaan.
Radan varren pitäjissä on kannettu huolta erityisesti Kontiomäen kautta Oulun ja Helsingin väliä kulkevan yöjunan kohtalosta.
"Kaikkien vuorojen kannattavuutta tarkastellaan tietenkin koko ajan. Nyt näyttää siltä, että kaikkia nykyisiä vuoroja tarvitaan", aluepäällikkö Lohikoski toteaa.
