Kaikki maakuntakeskukset nousivat lopulta esitykseen liikenteen runkoverkoiksi. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä nimeäisi runkoväyliksi noin puolet rataverkosta sekä neljäsosan valta- ja kantateistä.
Runkoverkon tarkoituksena on taata toimivat yhteydet keskuksiin joka puolelta maata. Sen takia aiemmasta luonnoksesta poiketen viitostien Iisalmi-Kajaani -osuus päätettiin nostaa tärkeiden väylien joukkoon. Työryhmän ehdottamat runkoverkot ovat pituudeltaan runsaat 3 000 tiekilometriä ja lähes 3 000 kilometriä rautateitä. Nämä tiet ja rautatiet luvataan pitää erityisen hyvässä kunnossa.
Työryhmän esitys luovutettiin liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle (sd.) perjantaina. Ministerin mukaan päätös siirtyy ensi vuoteen ja uuden hallituksen käsiteltäväksi. Huovinen katsoo, että teitä ja ratoja koskevat päätökset on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena.
Maantielain mukaan liikenne- ja viestintäministeriö päättää runkoteistä, mutta vastaavaa lakipohjaa rataverkosta ei ole olemassa. Uusi ratalaki astunee voimaan vuonna 2008.
"Mielestäni ministeriön tulee päättää runkoverkoista vasta sen jälkeen, kun eduskunta on käsitellyt ratalain", Huovinen sanoi.
Kainuu nostettiin runkoverkkoon
Esitys runkoverkoista ei ole merkittävästi muuttunut toukokuussa 2005 julkaistun väliraportin ehdotuksista. Aiempaa luonnosta moitittiin muun muassa pääkaupunkikeskeisyydestä. Myös Kainuun jättäminen tierunkoverkon ulkopuolelle herätti voimakasta vastustusta. Työryhmä järjesti viime talven ja kevään aikana neljä kuulemistilaisuutta eri puolella Suomea.
" Tilaisuuksiin osallistui lähes 300 asiantuntijaa, ja saimme yli 100 lausuntoa ja kommenttia", työryhmän puheenjohtaja, rakennusneuvos Mikko Ojajärvi liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo.
Tuoreessa esityksessä Kainuu on: Iisalmesta Kajaanin kulkeva viitostien osuus nostettiin runkoverkkoon. Kajaanin ottamista mukaan ei toivottu ainoastaan pohjoisessa Suomessa. Myös muut maakuntajohtajat kannattivat ajatusta.
"Liikenteellisiä perusteita tieosuuden mukaan ottamiselle ei ollut, mutta Kajaanin asema maakuntakeskuksena puolsi päätöstä. Ulkopuolelle jättäminen olisi koettu Kainuun syrjimiseksi", Ojajärvi sanoi.
Myös muita tie- ja rataosuuksia oli tyrkyllä runkoverkkoihin. Esimerkiksi kasitien Pori-Oulu-osuuden mukaan ottamista tarkasteltiin uudelleen, mutta työryhmä ei katsonut perustelujen riittävän runkoverkkostatukseen asti. Myös Helsingistä Vihdin kautta Poriin johtava kakkostie jäi lopullisesta esityksestä.
Työryhmän mukaan verkko on haluttu pitää suppeana, jotta sen kehittäminen todella onnistuu. Runkoverkon teiden ja ratojen katsotaan olevan Suomen keskeisiä liikenneväyliä, joten ulkopuolelle jääminen arveluttaa monia kuntia.
Ministeri Huovisen mukaan syytä huoleen ei ole.
"En halua nähdä tässä vastakkainasettelua runkoverkon ja muiden maan liikenneväylien välillä. Muillakin väylillä tullaan tekemään parannustöitä. En ymmärrä, miten satsaus runkoteihin olisi pois muilta teiltä", ministeri Huovinen sanoi.
Mikko Ojajärven mielestä runkoverkkoja ei kannata tarkastella paikkakuntakohtaisesti vaan laajemmin.
" Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan runkoverkko hyödyttää jokaista maakuntaa. Esimerkiksi Seinäjoki hyötyy Tampereelle rakennettavasta läntisestä ohikulkutiestä ja uusi oikorata puolestaan hyödyttää koko itäistä Suomea", Ojajärvi vakuutti.