UPM:n paperitehtaan lopetuspäätös olisi voinut suistaa Kajaanin syvään ahdinkoon. Kiitos paikallisen aktiivisuuden, paikkakunnalle on nyt tulossa jopa satoja korvaavia työpaikkoja.
Metsäteollisuuden murros iski Kajaanin luvunlaskuun syyskuun 10. päivänä. Tuolloin metsäjätti UPM kertoi, että kaupungin paperitehdas, yli 500 ihmisen työpaikka, lopetetaan. Eilen keskiviikkona paperikone kolme valmisti viimeiset rullansa.
Runsaat kolme kuukautta lopetuspäätöksen jälkeen tunnelmat voisivat olla Kajaanissa perin juurin apeat. Paperitehtaan väki saattaisi taistella tehtaansa lopetusta vastaan niin kuin Kemijärvellä tehtiin.
Kajaanissa valittiin toisenlainen taktiikka - ehkä siksi, että ankara vastahanka ei palauttanut tehdasta henkiin Kemijärvelläkään. Kainuun pääkaupungissa alettiin heti suunnata kohti uutta ja miettiä, miten luoda korvaavia työpaikkoja.
Paikkakunta, jonka luultiin tulleen tyrmätyksi, nousikin kanveesista hämmästyttävän nopeasti. "En ole millään paikkakunnalla tavannut niin positiivista henkeä kuin mitä täällä Kainuussa", havaitsi alle viikon kuluttua lakkautuspäätöksen jälkeen Kajaanissa vieraillut ministeri Mauri Pekkarinenkin.
Tämän viikon tiistaina Kajaanissa kerrottiin suorastaan erinomaisia uutisia. Paperikoneiden tilalle voi olla tulossa 18 uutta yritystä, jotka työllistäisivät jopa 400 ihmistä. Tiedoista iloitsivat vilpittömästi myös lopetettavan tehtaan luottamusmiehet. Se ei tosin ole mikään ihme, koska syntyvät uudet työpaikat tarjoavat elannon myös osalle paperitehtaan väkeä.
Makea voitto Kajaanille on esimerkiksi SOK:n palvelukeskuksen houkuttelu kaupunkiin. Ensi vuonna se tuo 30 työpaikkaa, ja vuoden 2010 lopussa kokonaislukema voi olla sata.
SOK:n päätös oli kaikkiaankin tapaus, jolla soisi olevan esimerkkiarvoa. Ensinnäkin yritys katsoo ennakkoluulottomasti yli edessä olevan taantuman. Kiinnostavaa oli myös se, että yksi kaupungin valintaan vaikuttaneista syistä oli keskuksen arvioitu toimintavarmuus. Se syntyy sekä työntekijöiden saatavuudesta että näiden työpaikkauskollisuudesta. Pääkaupunkiseudulla koulutettua työväkeä on saatavissa monella alalla heikosti, ja kun töistä on ollut ylitarjontaa, on työntekijöiden vaihtuvuus ollut suurta.
Työvoiman saatavuudella on perusteltu myös valtion työpaikkojen siirtoa Helsingistä maakuntakeskuksiin, mutta viittaukset siihen tavataan pääkaupungissa sivuuttaa ja leimata siirrot "vanhakantaiseksi aluepolitiikaksi".
Kajaanissa tiistaina kerrottujen uutisten myönteiseen osaan kuului sekin, että uusia työnantajia on Kajaaniin tulossa monia. Se on aina parempi kuin nojaaminen yhteen tai kahteen suureen työllistäjään.
Päivän kiinnostavimpiin näkemyksiin kuului se UPM:n johtajan Hans Sohlströmin arvio, jonka mukaan yritysten sijoittumiseen vaikuttaa merkittävästi se, millainen paikkakuntien kuva julkisuudessa on. Se on ymmärrettävää. Harva yritysjohtajahan innostuu paikkakunnasta, jossa tunnutaan elävän maailmanlopun tunnelmissa.
Tällaisen kuvan torjunnassa roolinsa on niin kaupungin päättäjillä kuin viestimilläkin. Tosin viestinten niskaan ei pidä sälyttää kaupunkien epävirallisen propagandaosaston roolia, sillä median tehtävä on kertoa asioista totuudenmukaisesti.
Vaikka Kajaanin seudulle paistaa jo aurinko, ei unohtaa siis sovi sitäkään, että 280 paperitehtaalaista on edelleen vailla työtä. Viime päivien hyvät uutiset kuitenkin lisäävät uskoa siihen, että parempaa voi olla luvassa heillekin.