Kajaani Onko oikeudenmukaista, että Kajaanin pitäisi korottaa veroprosenttiaan puolella prosentilla, jotta Ristijärvi voisi alentaa omaansa, kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa totesi julkistaessaan ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi. Vuoden 2004 talousarvio on viimeinen nykymallinen, sillä jo seuraavana vuonna iso osa kuntien rahoista menee maakunnalliseen kuntayhtymään, joka alkaa tuottaa sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalveluja Kainuun hallintokokeilun alkaessa 2005.
Vähämaan mukaan Kajaani joutuu Sotkamon ja Kuhmon kanssa Kainuun mallin maksumieheksi, jos uuden maakuntayhtymän kulut jaetaan nyt esillä olevan mallin perusteella. Kajaanille tulee lisärasitusta mallin mukaan laskettuna 3 miljoonaa euroa. Maksajaa pitäisi kokeilussa kuulla.
"Kainuussa maakunnallista yksimielisyyttä on silloin, kun juhlan lopuksi lauletaan Nälkämaan marssi. Ja yksimielisyys kestää vain sen laulun ajan", Vähämaa sanoi.
Ei leikata
eikä lisätä
Kajaani ei lähde maakuntayhtymään paksulla lompakolla. Ensi vuoden talousarvio on 1, 5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämän vuoden tilinpäätöskin tulee olemaan alijäämäinen. Alijäämäisiksi jäävät tulevien vuosien taloussuunnitelmatkin.
"Talous saataisiin lähivuosina tasapainoon, jos tuloveroprosentti olisi 19,25, puoli yksikköä nykyistä korkeampi. Tosin Kainuun hallintokokeilun maksuosuuksien vaikutuksia ei vielä voi tietää", talousjohtaja Tuija Karppanen arvioi.
Palveluja ei karsita, mutta ei mitään uuttakaan ole luvassa. Hallintokuntien esitykset talousarvioon pysyivät hyvin raamissa eikä isoja muutoksia ole tehty. Kaupungin henkilöstö vähenee kymmenellä eläkkeelle jäävällä.
Väki vähenee eivätkä verotulot kasva. Tänä vuonna asukasluku laskee 180:llä. Ansiotulon alarajan nosto kunnallisverotuksessa vähentää Kajaanin verokertymää. Tilalle saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäystä.
Verotulojen tasausta ei ensi vuonna enää tule. Kajaanilla on ilo kuulua noin 70 varakkaan kunnan joukkoon verotulojen tasausjaossa. Plussaa kaupunki odottaa ensi vuonna sähköyhtiö Graninge-Kainuun osingoista.
Päättäjät joutuvat toimimaan yli taloudellisten mahdollisuuksien: lait velvoittavat kattamaan kuntatalouden alijäämää sekä turvaamaan kuntalaisille lakisääteiset palvelut.
Uimahalli
viimein työn alle
Kajaani velkaantuu ensi vuonna lisää. Investoinnit supistetaan ensi vuoden jälkeen vähimpään mahdolliseen. Ensi vuonna alkaa viimein uimahallisavotta. Tosin uutta ei rakenneta jokirantaan Kaukametsän viereen niin kuin on suunniteltu, vaan entistä laajennetaan. Uimahalli maksaa kaikkiaan vajaat 6 miljoonaa euroa. Hallissa voi uida koko ajan ja täysin valmiiksi se saadaan alkuvuodesta 2006.
Peuraniemen jätevedenpuhdistamon työt jatkuvat ensi vuonna.
Koulupuolella remontoidaan paljon. Kajaanin uusi suurlukio perustetaan Vuorikadulle entiseen kauppaoppilaitokseen. Linnan lukion tiloihin remontoidaan tilaa yliopistokeskukselle.
Aikuisten ammattikoulutusta antava Edukai ja Kainuun ammatti-instituutti yhdistyvät Kainuun ammattiopistoksi, josta tulee liikelaitos. Myös ammattikorkeakoulu muuttuu liikelaitokseksi ensi vuonna. Kolmas kaupungin liikelaitos syntyy Edukain kiinteistöistä ja kehittämisrahastosta. Seuraavina ovat vuorossa Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskus sekä kaupungin vesilaitos.
Liikelaitostaminen näkyy kaupungin ensi vuoden talousarviossa valtionosuuksien laskuna tämän vuoden 50 miljoonasta 30 miljoonaan euroon. Valtionosuudet menevät jatkossa suoraan liikelaitoksille. Ammattikorkea on toiminut omillaan ja Edukai on tuottanut voittoa.
Kulttuurilla
sijansa elämässä
Kajaani haluaa panostaa osaamiseen. Yliopistokeskus tuo kymmenkunta uutta työpaikkaa nykyisten vajaan 200 yliopistotyöpaikan lisäksi. Osaamiskeskusohjelmassa Kajaanin kärkihanke on mittaustekniikka. Oulun yliopiston, VTT:n ja ammattikorkean välillä on sovittu mittalaitelaboratorion tutkijamäärän nostamisesta sataan.
Sisäministeriön aluekeskusohjelmassa Kajaani erottautuu kulttuurin painottamisella aluekehityksessä. Se on saanut kulttuurin Generaattorihankkeelleen puolet valtion rahaa, 200 000 euroa. Generaattori kehittää kaupungin kulttuurielämää. Siihen on palkattu nuoria taiteen ammattilaisia ohjaamaan ja kouluttamaan sekä tuottamaan omaa taidettaan.
Kajaanin palkintoja niittänyt teatteri jatkaa entisensuuruisella budjetilla. Se tarjoaa noin 200 esitystä, joista kolmasosa muualla Oulun läänissä alueteatteritoimintana. Museon, taidemuseon, Kaukametsän ja musiikkiopiston toiminta jatkuu perinteisellä tavalla. Talvinen tanssitapahtuma ja kesän Runoviikko jatkuvat nekin entiseen tapaan.