Pulkkila
Omalla tontilla oleva porakaivo on antanut Martta ja Heimo Aholalle kaiken heidän tarvitsemansa juoma- ja talousveden koko sen ajan, kun he ovat nykyisessä talossaan asuneet. Vesi on ollut hyvää ja tasalaatuista, eikä ole vielä koskaan loppunut kaivosta kesken.
"Kaivo on 48 metriä syvä. Se on tehty 1955 ja me olemme asuneet tässä vuodesta 1969 lähtien", kertoo Heimo Ahola ja toteaa veden laadun nousevaan kunniaan kahvivetenä ja hiustenpesussa.
Lähiviikkoina Aholat saavat tietää, kuinka hyvää heidän vetensä todellisuudessa on, kun terveystarkastaja Merja Seppälän ottamien vesinäytteiden tulokset valmistuvat. Radon- ja rautapitoisuuden lisäksi selvitetään veden mikrobikanta.
"Se on tiedossa, että tällä alueella rautaa vedessä on vähän liikaa, mutta eipä tarvitse syödä rautatabletteja", Heimo Ahola sanoo.
Radonia tutkittu vähän Pohjanmaalla
Siikalatvan kuntayhtymän terveystarkastaja Merja Seppälä selvittää Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän kuntien alueella juomaveden radonpitoisuuden noin 70 pora- ja rengaskaivosta. Porakaivoja hän ottaisi kartoitukseen mukaan lisääkin, koska juuri porakaivot ovat radonin suurimpia lähteitä.
Siikalatvan alueella tehtävä radontutkimus on osa Oulun eteläisen alueen 14 kunnan alueellisen ympäristöterveysohjelman toteuttamista. Projektipäällikkö Harri Heikkilä sanoo sykäyksen kaivovesien radonpitoisuuden tutkimukseen tulleen tiedosta, jonka mukaan ainakin Pyhäjoen seudulla on mitattu korkeita radonpitoisuuksia.
"Tiedossa on, että projektin alueella on paljon porakaivoja ja lähdekaivoja, eikä radonia ole Pohjanmaan alueella juurikaan tutkittu", sanoo Heikkilä ja mainitsee radonvesinäytteitä otettavan koko projektialueella noin 250 kaivosta.
Juomaveden radonpitoisuus on kansanterveydellinen ongelma. Radonia esiintyy erityisesti porakaivovesissä, josta se vedenkäytön yhteydessä vapautuu ilmaan, joten säteilyannosta aiheutuu hengityksen mukana keuhkoille.Veden mukana nautittu radon aiheuttaa säteilyannosta myös mahalaukulle ja jonkin verran muulle elimistölle.
"Suurin haitta radonista on hengitettynä. Jos hengittää paljon radonpitoista ilmaa, aiheuttaa se keuhkosyöpäriskin", Merja Seppälä selvittää.
Tuhannet käyttävät liian radonpitoista vettä
Vedelle asetetun terveystavoitteen mukaan vesilaitosten kautta tulevan vesijohtoveden radonpitoisuus saa olla enintään 300 bequereliä (Bq) litrassa. Yksityisissä kaivoissa vastaava radonpitoisuuden raja-arvo on 1 000 Bq:iä litrassa. Jos se ylittyy, lähdetään radonia poistamaan veden ilmastuksella ja aktiivihiilisuodatuksella.
Säteilytyrvakeskuksen arvion mukaan porakaivovettä käyttää vakituisesti noin 200 000 suomalaista. Heistä arviolta noin 20 000 käyttää vettä, jonka radonpitoisuus ylittää tuhannen bequerelin raja-arvon.
"Hyvä vain, että tutkitaan, koska mekin käytämme aika paljon vettä. Sitä ei säästetä, kun se tulee tuolta omasta kaivosta", Martta Ahola toteaa.