PTT:n mukaan kaivostoiminnan hyödyt ovat moninkertaiset haittoihin verrattuna. Tutkimusta on syytä jatkaa, sillä moni seikka jäi vielä ilman hintalappua.
Pellervon taloustutkimus PTT on tutkinut kaivostoiminnan taloudellisia hyötyjä ja haittoja. Sen mukaan hyödyt ovat moninkertaiset haittoihin nähden.
Tutkimus antaa tärkeää tietoa vuoden 2009 jälkeen avatun tai suunnitteilla olevan yhdeksän kaivoksen kannattavuudesta suhteutettuna ympäristölle aiheutuvaan vahinkoon.
Suomessa on eletty viime vuosikymmenen loppupuolelta lähtien kaivostoiminnan uutta tulemista. Niinpä selvitys tulee otolliseen aikaan. Moni seikka jää vielä vaille hintalappua, joten hyötyjen ja haittojen puntarointia on syytä jatkaa.
Erityisen tärkeää on arvioida hyötyjä ja haittoja niistä uusista kaivoshankkeista, jotka saattavat haitata merkittävästi muiden elinkeinojen harjoittamista. Tällaisia on vireillä muun muassa Kuusamossa, joka tunnetaan yhtenä Suomen kuuluisimmista matkailupaikkakunnista.
Taloudellisesti tärkeimpiä kaivoshankkeita tarkasteltiin PTT:n tutkimuksessa työllisyyden ja palkkojen näkökulmasta. Kaivosten elinaikana taloudellisesta hyvästä alle puolet jää kaivospaikkakunnalle, vajaat 40 prosenttia alueelle ja kymmenesosa hyödyttämään koko maata.
Suurin osa suomalaiskaivoksista on ulkomaalaisomistuksessa, eikä niiden omistajilleen tuottamaa tuloa arvioitu lainkaan.
Yhdeksän tutkitun kaivoksen kokonaispalkkasumma alihankintoineen tekee 182 miljoonaa euroa vuodessa. Näin laskien kaivosten koko elinkaaren mukainen taloushyöty nousee viiden miljardin euron tasolle.
Tutkituissa kaivoksissa työskentelee 2 730 henkilöä. Kerrannaisvaikutuksineen työpaikkoja lasketaan olevan 5 190. Kaivosten merkittävyyttä työllistäjänä lisää se, että työpaikat ovat syntyneet pääasiassa syrjäisille seuduille, joilla ei ole edellytyksiä muulle tuotannolliselle toiminnalle.
Selvityksestä käy ilmi, että eniten ympäristöä rasittaa Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos. Sen ympäristöhaittojen hintalapuksi arvioidaan 656–803 miljoonaa euroa. Koska kaivoksen on määrä olla toiminnassa useita vuosikymmeniä, hyötyjenkin uskotaan nousevan yli 2,5 miljardin euron.
Kaivostoiminta rasittaa ympäristöä aina näkyvällä tavalla. Suurimpia ongelmia ovat päästöt ilmaan ja vesistöön sekä meluhaitta ja vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Haittojen hinnaksi lasketaan noin miljardi euroa.
Tutkimuksessa määritellään rahallinen arvo muun muassa metsätalouden ja virkistyskäytön menetyksille sekä jopa uhanalaisille eläinlajeille.
Sen sijaan ei kyetty arvioimaan sitä, mikä hinta metalli-, kemikaali- ja sulfaattipäästöillä on ympäristöön tai mitä matkailu ja poronhoito menettävät. Näistä tarvitaan lisäselvityksiä, sillä ne ovat merkittäviä punnittaessa hyötyjä ja haittoja.
Kaivostoiminta jättää jälkensä ympäristöön useiden sukupolvien ajaksi vielä sen jälkeen, kun kaivannaisten otto lopetetaan. Tätäkin on syytä tarkastella oikean kokonaiskuvan saamiseksi.