Oulun yliopiston "valuma-alue" on 700 000-800 000 asukasta. Se ulottuu Keski-Suomeen, jopa Savon rajoille saakka. Opiskelijoista 70 prosenttia tulee tältä alueelta. Sitä ei muisteta, että porukasta tälle alueelle myös jää 70-80 prosenttia, korostaa yliopiston tuore varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä.
Osaamisalueita ovat internet ja langaton teknologia, kansainvälinen liiketoiminta, painettu elektroniikka, hyvinvointitekniikka, terästutkimus ja vahvasti kasvanut vuoriteollisuus, jossa painopiste on selkeästi siirtynyt Otaniemestä pohjoiseen.
Tällaisilla elinkeinovesillä yliopisto kalastelee. Heikkilä tähdentää, että hän ei voi soittaa jollekin vuorineuvokselle ja sanoa, että tarvitaan milli rahaa. Yliopiston on haistettava kansainväliset trendit ja kyettävä ennakoimaan huomista.
Yksi huomisen vahvuuksista on kaivannaisteollisuus, johon povataan jopa 15 000 työpaikkaa. Seppälä lainaa Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajan Elias Ekdahlin kolmen vuoden takaista arviota, että Suomessa on vasta pikkuisen raapaistu maankuorta.
"Meillä avataan 2-3 kaivosta vuodessa. Talvivaara on avattu, Suurkuusikko avataan, Kevitsa ensi vuonna, Sokli on uudelleen tarkastelussa, Pyhäsalmen kaivos on varmaan Suomen kannattavimpia."
Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun varainhankinnat ovat onnistuneet hyvin. Jälkimmäinen lähti juhlavuottaan varten liikkeelle jo 2004 brittiläisen konsulttifirman turvin. Etelän yliopistoilla on kotikenttäetu suuriin säätiöihin. Aalto-yliopisto esimerkiksi sai kaksi erillistä 37 miljoonan euron säätiölahjoitusta .
Yritysten verovähennysoikeus on 250 000 euroa vuodessa per rahoitus. Keskusteluissa on ollut verovapauden laajentaminen myös yksityisiin rahoittajiin. "Tämä voisi vaikuttaa aika reippaasti."