Kai­vos­ten riskit mi­ni­moi­ta­va

Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission nykyisistä toimitiloista avautuu upea näköala komission työmaalle, Tornionjoelle. Ikiaikainen väylä on hyvässä kuosissa, ja sellaisena sen halutaan virtaavan edelleenkin.

Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission suomalainen puheenjohtaja Kari Kinnunen ja sihteeri Eira Luokkanen uskovat yhteistyön voimaan rajavesistössä.
Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission suomalainen puheenjohtaja Kari Kinnunen ja sihteeri Eira Luokkanen uskovat yhteistyön voimaan rajavesistössä.

Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission nykyisistä toimitiloista avautuu upea näköala komission työmaalle, Tornionjoelle. Ikiaikainen väylä on hyvässä kuosissa, ja sellaisena sen halutaan virtaavan edelleenkin.

Uuden komission tärkein tehtävä on juuri Tornionjoen vesistön hoidossa. Kaivokset ovat yksi testi toiminnalle.

"Tällaisia vapaita jokia ei juuri ole. Tämä on ainutlaatuinen", komission käytännön toiminnan vetämisestä vastaava Eira Luokkanen sanoo.

Limnologi ja maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Luokkanen siirtyi toukokuun alussa Lapin Ely-keskuksen palveluksesta uuteen komissioon, joka korvasi lupaviranomaisena toimineen vanhan komission.

Uusi komissio on Suomen ja Ruotsin budjettirahoituksella toimiva lausunnonantaja ja yhteistyön rakentaja rajaväylällä. Luvitus ja kalatalousasiat ovat nyt kansallisen viranomaisten käsissä.

Muutos oikeusistuimesta yhteistyöelimeksi on huolestuttanut jokivartisia, monet epäilevät lupakäytäntöjen eriytyvän nyt, kun ne eivät ole enää komission käsissä.

Komission suomalainen puheenjohtaja, professori Kari Kinnunen ei pidä eriytymistä isona riskinä, eikä paikallisuuskaan katoa minnekään.

Oikeusistuimena vanhan komission yhteistyörooli oli rajattua. Yhteistyön kehittämiselle on tilausta ja tarvetta, Kinnunen näkee.

Lue lisää torstain Kalevasta.

Ilmoita asiavirheestä