Ruotsalaisyhtiö Scan Mining on aloittamassa näinä päivinä kullan kaivuun Sodankylän Pahtavaarassa. Eteläafrikkalainen Gold Fields kertoo puolestaan marraskuun lopussa, mitä se aikoo tehdä pitkään ratkaisuja odottaneen Ranuan Suhangon platinamalmikaivoksen suhteen.
Pahtavaaran avaamista on vauhdittanut kullan hyvä hintakehitys, mutta palladiumin alhainen hinta voi lykätä eteläafrikkalaisten Suhanko-päätöstä myöhäisemmäksi.
"Jos palladiumin hinta olisi se, mitä se oli muutama vuosi sitten, niin varmasti hanke etenisi hyvin. Mutta on surullista, että palladiumin hinta on huono. Tänä päivänä kaivos ei välttämättä olisi kannattava", kauppa- ja teollisuusministeriön kaivosylitarkastaja Krister Söderholm arvioi Suhangon tilannetta.
Suomalaiset kaivosalan toimijat eivät enää voi esittää juuri muuta kuin arvioita Suomessa tehtävistä kaivospäätöksistä. Tämän vuoden aikana lähes kaikki viimeisetkin suomalaiset kaivosalan toimijat ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä kotimaan kallioperästä.
"Tilanne on tänä vuonna muuttunut enemmän kuin koskaan lyhyessä ajassa. Outokumpu-Boliden sopimus, jolla Outokumpu luopuu kaivostoiminnasta, on yksi erittäin merkittävä asia. Sekin on merkittävä muutos, että nyt etsinnän ja myös louhinnan suorittavat lähes pelkästään ulkomaiset yhtiöt varsinkin näissä malmikaivoksissa. Myös sulatot ovat menossa näillä näkymin Bolidenille", Söderholm kertoo.
Söderholmin mukaan muutos ei ole kaivostoiminnasta Suomessa huolehtivalle ministeriölle mikään ylivoimaisen huolen aihe.
Kairausmäärät
ennätystasolla
Söderholmin mukaan Pahtavaaran kaltaisia myönteisiä kaivosuutisia voidaan odottaa lisää. Jo kartoitettujen kiinnostavien malmikohteiden lisäksi etsinnässä on koko ajan uusia aarteita.
"Maailmalla etsintävolyymi on romahtanut viime vuosina. Suomessa ei ole koskaan tällaista romahdusta tullut ja kiinnostus Suomea kohtaan on vain lisääntynyt. Tänäkin vuonna meille on tullut uusia suuria kansainvälisiä firmoja aloittamaan täällä oman etsintänsä", Söderholm sanoo.
Suomeen ja varsinkin Pohjois-Suomeen etsijöitä houkuttelee alueen runsaat malmivarat, joita kansainvälisen mittapuun mukaan tutkittu vielä sangen vähän.
"Maailmalla etsintään käytetyt varat ovat romahtaneet viidestä miljardista kahteen miljardiin euroon. Meillä on käytetty etsintään viime vuosina hiukan reilut 40 miljoonaa euroa ja viime vuonna meillä oli kaikkien aikojen suurin kairausmäärä esimerkiksi", Söderholm sanoo.
Vaikka ulkomaiset yhtiöt ovat aktiivisia myös etsinnöissä, Suomen erityispiirteenä on se, että valtio osallistuu maaperän tutkimuksiin Geologisen tutkimuskeskuksen kautta. Malli toimii jopa niin hyvin, että Söderholm pitää nykyistä etsintävolyymia määrää ihan riittävänä.
Malmikaivokset
hiipuvat
Kaikkien hyvien uutisten vastapainoksi kaivosvirkamies nostaa esille myös muutamia uhkatekijöitä, jotka ovat mutkistamassa useita kaivostyömaita.
"Pohjois-Suomessa on paljon Natura-alueita, mikä aiheuttaa omat ongelmansa. Myös tulossa oleva kaivosjätedirektiivi aiheuttaa yhtiöissä epävarmuutta. Lisäksi joskus tuntuu siltä, etteivät nämä lupaviranomaiset ole yhtä selvästi tukemassa kaivosteollisuutta kuin esimerkiksi meidän ministeriö", Söderholm sanoo.
Myös perusmetalleihin liittyvien malmikaivosten tilanteen kauppa- ja teollisuusministeriön kaivosylitarkastaja Krister Söderholm näkee synkkänä.
Suomessa ei ole enää kuin neljä malmikaivosta. Puhtaasti suomalaisin voimin näistä toimii oikeastaan vain Kemin kromikaivos Elijärvellä. Elijärven lisäksi malmikaivokset löytyvät Hiturasta, Pyhäsalmelta ja Orivedeltä.