Lukijalta
Mielipide

Kaivoslakimme tulee uudistaa pian ja kokonaisvaltaisesti

Suomen kaivoslaki on monella tavalla pahasti retuperällä, niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin.

Suomen kaivoslaki on monella tavalla pahasti retuperällä, niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Se uhkaa kansantalouttamme, mutta ennen kaikkea suuresti rakasta, elintärkeää luontoamme – jopa nykyisillä luonnonsuojelualueilla.

Kaivostoiminta merkitsee tietysti aina vähintään pientä paikallista tuhoa luonnolle, mutta myös sitä voi harjoittaa monella tavalla, enemmän tai vähemmän vastuullisesti – tai täysin vastuuttomasti. Koska laki mahdollistaa toiminnanharjoittajille hyvinkin vastuuttoman toiminnan, sitä tietysti tapahtuu. Mineraalit pois ja rahaksi, muusta viis.

Kaivosasioissa olemme yleensäkin kuin mikä tahansa ”banaanivaltio”.

Tulkaa, ottakaa arvokkaat mineraalimme, tehkää niillä rahaa itsellenne, vaikka miljardiomaisuudet. Jättäkää meille tuhottu luonto, kyllä veronmaksajamme kustantavat ennallistamistoimet. Sen verran kuin edes ennallistetaan.

Sitä paitsi meidänhän tulee olla kiitollisia, kun saammehan me vastineeksi sentään hetkeksi työpaikkoja — niiden eteenhän voikin uhrata melkein mitä tahansa. Pari vuosikymmentä työtä joillekin ja iäks päivää tuhottu elinympäristö, kas siinä mainio vaihtokauppa.

Suunnilleen noin voisi muotoilla sen, miten Suomi näyttäytyy asiassa muulle maailmalle. Ei sillä, ettäkö meidän omat talvivaaramme olisivat aina niin hienosti asiat hoitaneet.

Lain lähtökohtana tulisi olla, että Suomen maaperän kaivosmineraalit ovat valtion ja maanomistajien omaisuutta.

Ympäristövahinkojen, konkurssien ja jälkitöiden varalle tulee vaatia riittävät vakuudet. Myös rahasto kannattaa perustaa niitä varten. Kaivostuotannosta tulee myös maksaa tuntuvat hyödyntämiskorvaukset yhteiskunnalle ja maanomistajalle.

Lakia tulisi täsmentää myös siten, että kuntien maankäytölliset suunnitelmat ja muiden elinkeinojen kehittäminen otettaisiin paremmin huomioon kaivoslain alaisissa lupahakemuksissa ja -harkinnoissa.

Malminetsintää ja kaivostoimintaa ei tulisi toteuttaa arvokkaimmilla luontoalueilla. Jokaisen tulevan kaivoksen kohdalla tulisi miettiä ensin huolella, että onko toiminta sekä vastuullista että järkevää.

Kaivoslupa voidaan nykyisellään myöntää ennen ympäristönsuojelulain mukaista lupamenettelyä, niin käsittämätöntä kuin se onkin. Siinä on myös yksi muutosta huutava seikka.

Kallioperässämme on kymmeniä erityisen arvokkaita ja harvinaisia metalleja, jotka ovat välttämättömiä esimerkiksi älylaitteiden valmistuksessa. Joidenkin mineraalien arvo voi singahtaa nykyisestä taivaisiin lähitulevaisuudessa.

Kyseessä ovat uusiutumattomat luonnonvarat. Jo näistäkin syistä on silkkaa hölmöläisten hommaa avokätisesti luovuttaa nämä arvometallit pois.

Kaivoslakimme kaipaa pikaista ja kokonaisvaltaista uudistamista. Nyt on korkea aika. Hallitus ilmeisesti sen aikoo uudistaa, mutta millaiseksikohan?

Yksi keino vaikuttaa tulevan lain oikeellisuuteen on Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite, joka on allekirjoitettavissa verkkosivun kaivoslakinyt.fi kautta.

Jari-Petteri Suutari

Martinniemi

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.