Kirjoittaja on Lapin läänin maaherra.
Malminetsintä on maassamme poikkeuksellisen vilkasta. Malmibuumi johtuu monista tekijöistä, joista tärkein on talouden ja teollisuuden suhdanteista johtuva raaka-aineiden kasvanut kysyntä. Kolmen vuoden aikana useiden metallien hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Tällaisia ovat mm. rauta, kupari, sinkki, lyijy, alumiini, kulta, hopea, uraani, nikkeli ja platina. Raaka-aineiden voimakkaan kysynnän seurauksena investoinnit malminetsintään kasvoivat 3 010 miljoonasta eurosta 4 040 miljoonaan vuonna 2005.
Suomi ja Ruotsi tunnetaan malmimahdollisuuksiltaan houkuttelevina alueina. Kallioperämme poikkeaa huomattavasti muista Euroopan maista. Mahdollisuus malmien esiintymiseen on meillä kuten naapurissamme huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Suomen ja Ruotsin kiinnostavuutta lisää, että EU on hyvin riippuvainen malmien tuonnista. Maastamme voi siten löytyä raaka-aineita myös EU:n tarpeisiin.
Suomen kaivostoiminta on kokenut viime vuosina suuria muutoksia. Vielä kymmenen vuotta sitten malminetsinnästä vastasivat kotimaiset toimijat, lähinnä valtionyhtiöt ja Geologian tutkimuskeskus. Kaivostoimintaa harjoittaneet valtionyhtiöt ovat kuitenkin lopettaneet ensin etsintä- ja sen jälkeen miltei kokonaan kaivostoimintansa.
Tilalle ovat tulleet ulkomaiset yhtiöt. Eri kansallisuuksia ja teollisia kulttuureja edustavat pienet ja suuret malminetsintäyritykset ovat täyttäneet kotimaisten yhtiöiden jättämän tyhjiön nopeasti. Tämä on mahdollistanut uusien ideoiden ja menetelmien käyttöönoton, josta on seurannut uusia malmilöytöjä.
Kansainväliset toimijat pitävät Suomea turvallisena toiminta- ja investointiympäristönä, jossa on myös hyvä infrastruktuuri. GTK:n välityksellä saatava kattava tietoaineisto on saanut kiitosta esimerkiksi ulkomaisilta malminetsintäyhtiöiltä. Kansainvälisen vertailun mukaan ympäristöasiat hoidetaan Suomessa hyvin.
Malminetsinnän volyymi Fennoskandiassa kasvoi viime vuonna 11 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 60 miljoonan euron panostusta. Suomen osuus oli hiukan yli puolet. Metal Economics Groupin ennusteen mukaan panostukset malminetsintään kasvavat myös kuluvana vuonna.
Vireillä Suomessa on nyt toistakymmentä kaivoshanketta. Viime kesäkuussa kanadalainen Agnito-Eagle Mines Ltd päätti avata kultakaivoksen Kittilän Suurikuusikossa. Kaivos tulee olemaan EU:n suurin kultakaivos.
Merkittäviä kaivoshankkeita ovat myös Sodankylän Kevitsan ja Sotkamon Talvivaaran nikkeli, Ilomantsin Pampalon kulta sekä Rovaniemen ja Ranuan kuntien alueelle sijoittuva Suhangon palladium-platina-esiintymä. Toteutuessaan hankkeet tuovat satoja teollisia työpaikkoja Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Kaivosteollisuuden henkilöstökysyntään on herätty vuosien hiljaiselon jälkeen. Suurin huoli on työnjohtotasosta. Esimerkiksi rakennusmestareita ei enää kouluteta. Uusien työntekijöiden kouluttamiseksi ollaan kuitenkin tekemässä suunnitelmia. Uusien kaivosmiesten rekrytointi ei ole ollut mikään ongelma ainakaan Lapin kaivoksissa. Kaivokset ovat tarjonneet ja tulevat tarjoamaan työpaikkoja alueille, joissa työttömyys on sitkeästi pysynyt ennätyskorkeana.
Malminetsintään ja kaivostoimintaan kohdistuva suuri kiinnostus on saanut myös kauppa- ja teollisuusministeriön miettimään, onko vuoden 1965 kaivoslaki enää ajan tasalla. Lakia on toki modernisoitu useaan otteeseen erityisesti 1990-luvulla. EU:n vaatimusten mukaisesti kaivoslakiin on otettu mm. ympäristövaikutusten arviointia koskevat määräykset. Nykyinen perustuslaki antaa kuitenkin maanomistajalle vahvemman suojan kuin kaivoslaki. Uusi hallintomenettelylaki puolestaan edellyttää asianosaisten kuulemista jo päätösten valmisteluvaiheessa. Kaivoslain mukaan maanomistajia kuullaan vasta hankkeen loppuvaiheessa, kun haetaan kaivospiirin perustamista.
Meillä on ajateltu, että kaivoksen avaaminen on kuin lottovoitto, eivätkä kaivoslain määräykset ole kansalaisia juuri kiinnostaneet. Malminetsintään on suhtauduttu erittäin myönteisesti, sillä mineraalit ovat usein löytyneet syrjäseuduilta, jonne kaivoksen avaaminen on tuonut työtä.
Vasta uraanin etsintä on jakanut suomalaisten mielipiteet. Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi äskettäin ranskalaiselle Cogemalle valtausluvan uraanin etsimiseen Pohjois-Karjalan kahden kunnan alueella. Jos päätös saa lainvoiman, valtaus on voimassa vuosia ja yhtiö todennäköisesti uudistaa hakemuksen koerikastuksen aloittamisesta, vaikka ministeriö ei lupaa vielä antanutkaan.
Mikäli yhtiö haluaa aikanaan avata uraanikaivoksen, se tarvitsee kaivoslain mukaisten lupien lisäksi myös valtioneuvoston hyväksynnän. Mikään ennakkopäätös ranskalaisyhtiön saama valtauslupa ei kuitenkaan näytä olevan, sillä ministeriö on myös evännyt kaksi valtaushakemusta. Ainakin Sallan ja Kuusamon suunnalla on päätösten jälkeen huokaistu helpotuksesta. Kittilässäkin on tutkittu kaivoslakia ja huomattu, että yleiskaava voi estää muille elinkeinoille haitalliset valtaukset.
Toivottavasti uraanivaltauksista syntynyt kohu ei pääse liikaa vaikuttamaan kaivoslain uudistustyöhön. Lain kokonaisuudistus kannattaa valmistella huolellisesti. On selvää, että kaivoslakiin tarvitaan nykyistä selkeämmät säännökset mm. asianosaisten kuulemisesta ja ympäristöasioiden huomioon ottamisesta.
Ulkomaisia yhtiöitä Suomen kaivoslain uudistaminen tuskin pelottaa. Selkeät pelisäännöt ovat myös niiden etu.