Lapissa ja Kainuussa operoivilla kaivosyhtiöillä on edessään tiukka kilpailu rekrytoidessaan kaivoksilleen avainhenkilöitä ja muita insinöörejä. Kun muun muassa Suurikuusikon kultakaivos Kittilässä, Kevitsan nikkelikaivos Sodankylässä ja Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa avataan samoihin aikoihin, koulutettuja kaivosalan ammattilaisia ei välttämättä riitä kaikille.
Rekrytointikierroksen on avaamassa Kevitsa Mining Oy; jonka työpaikkailmoitus tulee lehtiin elokuussa.
"Palkkaamme silloin kaivoksen ensimmäiset avainhenkilöt eli tulevat osastopäälliköt, jotka muodostavat kaivoksen johtoryhmän. Sen jälkeen osastopäälliköt ryhtyvät kokoamaan ympärilleen omat dream teamit", Kevitsa Miningin toimitusjohtaja Krister Söderholm kertoo.
Kevitsa Mining joutuu hankkimaan avainhenkilönsä muista yhtiöistä tai laitoksista, jotka puolestaan joutuvat etsimään lähtevien tilalle uudet työntekijät.
"Edessä on rekrytointikilpailu, sillä kokeneita kaivosinsinöörejä ei vapailla markkinoilla ole. Nyt käynnistyy peli, jossa kaivosyhtiöt vievät toisiltaan työntekijöitä. Niin valitettavaa kuin se onkin, niin tässä pelissä ratkaisee raha" Söderholm sanoo.
Kaivosbuumi myös
Ruotsissa ja Norjassa
Rekrytointimarkkinoilla eivät etsiskele insinöörejä vain suomalaiskaivosten omistajat, vaan kova buumi on synnyttänyt uutta kaivostoimintaa myös Ruotsissa ja Norjassa. Ammattitaitoinen väki loppuu, sillä kaivosmarkkinoilla riittää kalastelijoita.
Kun tämän hetken osaajista vielä iso osa lähestyy eläkeikää, tarve kasvaa lähivuosina entisestään. Viime vuosien koulutusrakenteen muutos on osaltaan korostanut yhtäkkistä pulaa kaivosalan osaajista.
Vielä kevättalvella Söderholm arvioi, että hänenkin yhtiönsä joutuu värväämään avainhenkilönsä ulkomailta, mutta nyt tilanne on kuitenkin helpottunut.
"Kaivosyhtiöiden julkituoma huoli työvoimapulasta on synnyttänyt erilaisia aloitteita. Monet yliopistot ja korkeakoulut suunnittelevat koulutusohjelmia, joilla tilanteeseen haetaan helpotusta", hän sanoo.
Muuntokoulutuksella
apua kaivoksille
Teknillinen korkeakoulu (TKK) käynnistää ensi syksynä Espoossa puolitoista vuotta kestävän rikastustekniikan täydennyskoulutuksen. Kurssilta valmistuu kymmenkunta prosessitekniikan ammattilaista.
"Oulun yliopistossa käynnistyvä prosessi-insinöörikoulutus tuottaa ammattilaisia työmarkkinoille vasta viiden vuoden kuluttua", Söderholm laskee.
Kaivosjohtaja uskoo, että alalle on mahdollista muuntokouluttaa työntekijöitä myös muista yrityksistä.
"Esimerkiksi Perlos ja Flextronics ja monet muut samankaltaiset yritykset ovat joutuneet vähentämään väkeä. Näistä saattaa tulla työmarkkinoille meille sopivia ihmisiä, jotka voidaan kouluttaa vuodessa tai parissa kaivosteollisuuden tarpeisiin", hän sanoo.
Lapin ja Kainuun sekä monet eteläisemmät kaivokset avataan samoihin aikoihin. Söderholm uskoo, että siitä huolimatta kaivostyöntekijöitä ehditään kouluttaa riittävästi.
Työministeriö on keskittänyt kaivannais- ja kiviteollisuuden koulutuksen rahoituksen pääosin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Outokumman aikuisopistolle. Koulutusta annetaan myös muualla, esimerkiksi Länsi-Lapin Ammatti-instituutissa Torniossa, Sodankylän ammatti-instituutissa ja Keski-Pohjanmaan aikuisopistossa Kaustisella.
Lisäksi Lapin yliopisto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu selvittävät kaivosten perustamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia ja kaivosalan koulutustarpeita Lapissa.