Vitkastelu Soklin fosfaattikaivoksen avaamisessa Savukoskella on tullut tiensä päähän. Näin arvioi kaivosylitarkastaja Pekka Suomela kauppa- ja teollisuusministeriöstä. "Viime kesän päätöksellä katkaistiin tuo (jatkoajan haun) ketju, ja se oli kovin päätös, mitä voitiin tehdä."
Viimekesäisellä päätöksellään kauppa- ja teollisuusministeriö antoi Soklin kaivosoikeuden haltijalle eli Kemira Growhow´lle aikaa kaksi vuotta ryhtyä kaivostyöhön "sillä uhalla, että kaivosoikeus voidaan julistaa muuten menetetyksi". Jatkoaika umpeutuu kesällä 2009.
Yhtiö oli hakenut lisäaikaa viideksi vuodeksi. Kemiralle ja sen Soklin kaivospiirioikeutta hallinneille yhtiöille oli myönnetty viiden vuoden jatkoaika jo kolmesti aiemmin eli vuosina 1991, 1996 ja 2001.
Alunperin Soklin kaivospiirioikeus myönnettiin Rautaruukille vuonna 1976, ja se siirtyi Kemiralle 20 vuotta myöhemmin.
"Kaivoksen avaus ei ole mikään napinpainallusasia, tuleehan siinä mukaan muutakin lainsäädäntöä. Päätöksessämme painotimme sitä, että kaivosoikeuden haltijan pitää ryhtyä viemään hanketta eteenpäin vakavasti ja konkreettisin toimin", Suomela sanoo.
Norjalaisesta Yarasta on nyttemmin tullut Kemira Growhow´n omistaja, joten Soklin kaivosoikeudet ovat sillä.
Yara on kertonut olevansa kiinnostunut avaamaan Soklin kaivoksen, sanoo liiketoiminnan johtaja Antti Orkola Kemira Growhow´sta.
"Mahdollisesta avauksesta päätetään vuoden 2009 alkupuoliskolla, kun kaikki tarvittavat tiedot ovat koossa. Esimerkiksi hankkeeseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely on jo alkanut", hän kertoo.
"Tällä hetkellä fosfaatin hintanäkymät ovat suotuisat. Tuhannen taalan kysymys on, onko kyse vain piikistä vai kauaskantoisemmasta asiasta", Orkola miettii.
Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt lykkäystä Soklin ohella myös muiden kaivoshankkeiden aloituksille menneinä vuosina.
"Mutta ei Sokli ole tyyppiesimerkki ollenkaan", huomauttaa ministeriön vanhempi hallitussihteeri Anja Liukko.
Liukko muistuttaa myös, että "hirvittävän suuri" Talvivaaran kaivos Sotkamossa oli sekin vireillä pitkään ennen lopullista toteutuspäätöstään. "Näppituntumalta kuitenkin sanoisin, että ihan yhden käden sormin ovat laskettavissa tapaukset, joissa lupa on myönnetty vuosikymmeniä sitten, eikä kaivostoimintaa ole edelleenkään aloitettu."
"Jatkoaikaa saaneet ovat enemmänkin olleet olemassa olevien kaivosten reservimalmioita tai suljettuna olevia kaivoksia, jotka avattaisiin uudelleen", kaivosylitarkastaja Pekka Suomela arvioi.
Anja Liukon mielestä voimassa olevaa kaivoslakia on tulkittu aiempina vuosikymmeninä melko väljästi, joten jatkoaikojakin on myönnetty helpommin kuin aivan viime vuosina.
Nykyinen hallitus on uudistamassa kaivoslakia, ja Anja Liukon johtama työryhmä valmistelee parhaillaan lakimuutoksia.
"Kysymyksessä on iso paketti monenlaisia asioita aina saamelaiskysymyksistä alkaen, joten valmistelu ei ole helppoa eikä nopeaa", Liukko tyytyy tässä vaiheessa luonnehtimaan.
