Hiljaiseloa viettänyt kaivosdebatti pulpahti pintaan, kun Finkallio-nimisen yhtiön kerrottiin suunnittelevan malminetsinnän aloittamista Kuusamon Kouvervaaran alueella (Kaleva 18.7.). Malminetsintälupahakemuksen jättänyt Finkallio on brittiläisen Savannah Resourcesin tytäryhtiö.
Savannah Resources on puolestaan niin sanottu kaivosalan junioriyhtiö. Junioriyhtiöt eivät itse perusta kaivoksia, vaan ne keskittyvät usein vain ketjun alkupäähän: uusien esiintymien etsimiseen. Ne tekevät usein paljon varauksia, tutkivat potentiaalisia esiintymiä ja myyvät lopulta kannattavimmat kohteet itseään suuremmille toimijoille.
Junioriyhtiöissä jos missä tiedetään, ettei malminetsintä tarkoita samaa kuin kaivoksen perustaminen. Keskimäärin vain yksi etsintäprojekti tuhannesta johtaa avattavaan kaivokseen. Useimmat geologit etsivät koko työuransa ajan sellaista, mitä ei koskaan löydy.
Tilastomatematiikka ei kuitenkaan vakuuta kaikkia kuusamolaisia – vallankin kun jo pelkkien kairausten katsotaan vaikeuttavan perinteisten elinkeinojen ja matkailun harjoittamista Kitkajärven rannoilla.
Toiminnan alustavuutta korostavat lausunnot edustavat myös rauhoitteluretoriikkaa, jolla pyritään tyypillisesti hillitsemään hankkeiden vastustusta. Kaivosta ei voi perustaa ilman alustavia tutkimuksia. Siksi jokaisessa malminetsintähankkeessa piilee kaivoksen siemen.
Kitkan Viisaat on jättänyt yhdessä alueen maanomistajien kanssa muistutuksen hakemuksesta. Myös Kuusamon kaupunki vastustaa malminetsintäluvan myöntämistä.
Finkallion hakemus koskee kultaa ja kobolttia. Haettu lupa-alue sijaitsee kuitenkin uraanivyöhykkeellä. Kitkan Viisaiden pelkona on, että koekairaukset voivat osua pohjavesiin, jolloin radioaktiivista vettä pääsisi luontoon.
Uraani-sanalla on Suomessa kielteinen kaiku. Uraaniin liittyvillä keskusteluilla on ollut keskeinen merkitys koko kaivosteollisuuden hyväksyttävyydelle. Uraanin tuotannon hyväksyttävyyttä ja riskejä on arvioitu erityyppisin perustein kuin muiden kaivannaisten hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä.
Kaivosteollisuuden merkityksellistämisessä on kyse tulevaisuutta koskevista valinnoista, jotka heijastelevat ennen kaikkea yhteiskunnallisia arvoja ja näkemyksiä esimerkiksi alueiden kehittämisestä.
Kaivoksen perustaminen voi olla paikallisyhteisöön vaurautta ja vakautta luova asia. Yhtä lailla se voi olla epävarmuutta ja myös taloudellisia menetyksiä aiheuttava muutos. Kitkajärven rannoilla hankkeen vaikutusten nähdään painottuvan ensisijaisesti jälkimmäiseen ryhmään.
Junioriyhtiölle tilanne ei ole helppo. Esiintymiä kärkkyvät toimijat ovat raivaajia sekä kuvaannollisesti että konkreettisesti. Ne joutuvat ensimmäisenä kohtaamaan kaivostoiminnan yhteisöissä aiheuttaman vastustuksen.
Helpolla ei pääsisi mahdollista esiintymää hyödyntävä kaivosyhtiökään. Toimintayhteisön varaukseton hyväksyntä on menestymisen edellytys. Kuusamossa sellaista ei näytä olevan luvassa.