Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä alkaa tulla tiensä päähän. Tällä hetkellä pidetään todennäköisenä, että kuparin, sinkin ja rikin louhinta päättyy viiden vuoden kuluttua.
Sen jälkeen on tarkoitus käsitellä vielä pyriittiä eli rikkikiisua, jota on syntynyt kaivoksen sivutuotteena. Rikastushiekka-altaisiin varastoidun pyriitin käsittelyn arvioidaan antavan työtä kymmenelle henkilölle kymmeneksi vuodeksi.
Pyriittituotannon jatkuminen on laiha lohtu siihen nähden, että yli 50 vuotta vaurautta laajalle alueelle tuonut kaivos työllistää tällä hetkellä 250 henkilöä. Työn loppuminen heiltä on kova isku, eivätkä sen vaikutukset ole helposti korvattavissa.
Pyhäjärvellä on tehty paljon työtä sen hyväksi, ettei kaupunki jää tyhjän päälle kaivoksen ehdyttyä. Moni ponnistelu on jäänyt kuitenkin puolitiehen.
Vaikka kaivoksen loppuminen on tiedetty jo pitkään, uutta korvaavaa toimintaa ei ole onnistuttu kehittämään. Niinpä kaupunki on näivettynyt pikkuhiljaa.
Yksi merkittävimmistä ja varteenotettavimmista suunnitelmista on ollut kaivoksen yhdessä Oulun yliopiston kanssa ajaman astrofysiikan tutkimuskeskuksen eli niin sanotun Laguna-hankkeen saaminen kaivokseen.
Tutkijoiden keskuudessa Laguna-hanketta on pidetty lupaavana, mutta hallituksen suunnalla se ei ole saanut yhtä innostunutta vastaanottoa. Valtion nihkeys on selitettävissä rahan puutteella. Hankkeen toteuttaminen edellyttää valtion taloudellista vastaantuloa. Ensimmäisiin kyselyihin valtion osallistumisesta kustannuksiin onkin tullut tyly kielteinen vastaus.
Laguna on kuitenkin niin merkittävä kansainvälinen tieteellinen hanke, ettei Suomi saa jättäytyä siitä pois. Pyhäjärvellä sen vaikutukset kertaantuisivat ja voisivat olla ratkaisevat kaupungin elinkelpoisuuden säilyttämiseksi.
Kaivoksen jättämän ammottavan aukon täyttäjäksi Lagunasta ei yksistään ole, mutta se voisi olla innostavana ärsykkeenä uudenlaisen toiminnan luomiseksi.
Kaivokseen on suunniteltu myös pumppuvoimalaa, joka varastoisi sähköä silloin kun sitä on runsaasti tarjolla ja kulutus vähäistä.
Vaikka sähkön kulutuksen tarve tulevaisuudessa on iso kysymysmerkki, varmaa on, etteivät kulutus- ja tuotantohuiput aina kohtaa. Näin ollen tarvitaan järjestelmää, jonka avulla sähköä voidaan varastoida. Siinä mielessä Pyhäjärven pumppuvoimala tuntuu perustellulta.
Kaivoksen loppuminen on ajallisesti jo niin lähellä, että korvaavien toimintojen aikaansaamisella on kiire. Vaikka uuden rakentaminen saattaa maksaa paljon, on muistettava, ettei työttömyyskään ole ilmaista.
Sitä paitsi Pyhäjärvellä on harvinaisen hyviä ja järkeenkäypiä suunnitelmia, kunhan niiden toteuttamiseen vain saataisiin vauhtia. Kysymys ei ole hetken tekohengityksestä, vaan kunnianhimoisista suunnitelmista, jotka kantavat useiden vuosikymmenten päähän.
Pääkirjoitus