Pääkirjoitus

Kai­vok­sis­ta valoa poh­joi­seen

Kaivosteollisuutta pidettiin vielä vuosikymmen pari sitten Suomessa auringonlaskun alana. Kaikki toivo pantiin uuteen teknologiaan Nokioineen. Tilanne on muuttunut. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa kaivosteollisuuden uumoillaan nousevan suorastaan kehityksen veturiksi.

Kaivosteollisuutta pidettiin vielä vuosikymmen pari sitten Suomessa auringonlaskun alana.

Kaikki toivo pantiin uuteen teknologiaan Nokioineen. Tilanne on muuttunut. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa kaivosteollisuuden uumoillaan nousevan suorastaan kehityksen veturiksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön torstaina Kemissä julkaiseman kaivosteollisuuden tulevaisuuden näkymiä valottavan toimialaraportin mukaan alan kasvulle ja kehittymiselle on valoisat näkymät.

Kaivosteollisuus on jo nyt hyvässä vauhdissa. Kun myynti viime vuonna oli 481 miljoonaa euroa, sen arvioidaan kasvavan tänä vuonna jo yli 800 miljoonaan euroon.

Suunta on nouseva, koska viime vuosina aloittaneet kaivokset ovat vasta pääsemässä täysille kierroksille ja useita uusia kaivoksia ollaan avaamassa.

Kaivostoiminnan kehittymistä saattaa hidastaa uusi kaivoslaki, joka tulee voimaan ensi vuonna. Ainakin mikäli on uskominen Talvivaaran kaivosyhtiön toimitusjohtajaa Pekka Perää.

Hän arvosteli Ylen A Plus -ohjelmassa uutta lakia siitä, että se tuo lisää byrokraatista paperinpyöritystä, mikä vaikeuttaa malminetsintää.

Lain myötä erilaisten kuulemisten määrä kasvaa, ja valtausmaksut kallistuvat sitä enemmän mitä pidempään valtaus kestää. Lisääntyvät kuulemiset hidastavat toimintojen aloittamista. Uusi korvauskäytäntö suosii maanomistajia.

Korvaukset nousevat korkeammalle tasolle kuin lähimmässä kilpailijamaassa Ruotsissa.

Perä arvioi, että hankkeiden rahoittaminen menee erittäin vaikeaksi. Hän jos kukaan tietää, miten vaikeaa kaivostoiminnan aloittaminen on ollut jo lievempienkin vaatimusten oloissa.

Uusi laki ei kouraise niinkään isoja kansainvälisiä kaivosyhtiöitä kuin pieniä kotoisia alan yrityksiä. Alalle olisi tulossa uusia pienyrittäjiä, jos toimintaedellytyksiä ei tapeta turhan byrokratian alle ja jos niin sanottu riskirahoitus saataisiin nykyistä paremmalle tolalle.

Riskirahoitus kaivostoiminnassa on avainkysymyksiä.

Sanotaan, että yksi tuhannesta malminetsintähankkeesta kypsyy kaivokseksi. Ja tämän yhden tulee kustantaa kaikkien 999 tuotantoon johtamattomien tutkimusten kustannukset ja korvaukset.

Tätä taustaa vasten on ymmärrettävissä työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) hiljattain heittämä ehdotus valtion kaivosyhtiön perustamisesta. Kaivostoiminnassa kun ei pelata napeilla.

Valtiolla on oma kaivosyhtiönsä, sillä se omistaa yli 30 prosenttia Outokumpu Oyj:stä. Outokumpu tosin on on luopunut lähes kaikista kaivoksistaan. Pyhäsalmen kaivoksen se myi juuri kun kaivos oli viritetty huippuunsa.

Vuodelta 1965 peräisin oleva kaivoslaki kaipaa ajantasaistamista. Talouselämä elää kuitenkin siksi kiihkeässä sykkeessä, ettei lisäbyrokratiaa kaivata. Toki kaikki ympäristö- ja muut toimintaan liittyvät kysymykset on ratkottava kestävällä tavalla.