Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin selvityksen mukaan kaivostoiminta voi merkittävästi nostaa Pohjois- ja Itä-Suomen talouksien kehitystä, erityisesti Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Tämä ei varsinaisesti ole enää uutinen Talvivaaran kokemusten jälkeen. Siellä suuren kaivostyömaan vaikutus työllisyyteen ja toimeliaisuuteen on ehditty jo todistaa käytännössä. Aivan vastaavia seuraukset olisivat Pajala-Kolarissa ja Soklissa eli Länsi- ja Itä-Lapissa. Sodankylän Kevitsassa, Raahen Laivakankaalla ja muiden vastaavien kohteiden vaikutus on rajatumpi mutta yhtä kaikki paikallisesti tuntuva.
Suurkaivokset nostaisivat Lapin ja Kainuun talouskasvua yhdestä kolmeen prosentilla ja tukisivat merkittävästi taantumasta nousua. Niin on toivottu, ja niin on Talvivaarassa todistettukin. Oleellinen kysymys nykytaloudessa on, jääkö tämä vain teoriaksi vai muuttuuko käytännöksi.
Polvijärven Kylylahden kaivoksen avaaminen on jo jäissä ja Kevitsaakin on siirretty. Talvivaara kertoi juuri lykkäävänsä ei-välttämättömiä investointeja mutta pyrkii muuten aloittamaan tuotantonsa normaalisti. Suurikuusikossa jo valetaan kultaharkkoja.
Pajala-Kolari ja Sokli ovat Talvivaaran tavoin vaikutuksiltaan megaluokan hankkeita. Länsirajalla näyttää siltä, että ensimmäinen vaihe eli Tapulin kaivoksen avaaminen Ruotsin puolella ja malmin kuljettaminen maailmalle Kemin satamasta etenee suunnitelmien mukaan. Muista vaiheista ei vielä päätöksiä ole.
Soklissa mitään ei vielä ole ratkennut. Rataa jo suunnitellaan syvälle Itäkairaan, mutta Soklin omistaja norjalainen Yara panttaa yhä päätöstään. Lannoitteille on aina kysyntää, mutta vaadittava investointi on valtava.
Silti on yhä perusteet olettaa, että Pohjois- ja Itä-Suomen kaivoshankkeista merkittävä osa toteutuu. Eivät ehkä kaikki, mutta paljon joka tapauksessa.
Toiminnan alkaessa vaikutus alueeseen on kiinni myös kaivosyhtiön sitoutumisesta ja toimintatavoista.
Talvivaara on esimerkkinä poikkeus, sillä se on uusi kotimainen yhtiö, jolla on selkeästi kasvot. Pajala-Kolarissa toimii kanadalainen Northland, joka kuitenkin keskittyy juuri tähän hankkeeseen. Mutta esimerkiksi Kevitsan nykyään omistavan yhtiön muut kohteet löytyvät Afrikasta, etenkin Kongon ja Sambian rajamailta.
Tuon suunnan uutiset riittävät todistamaan, että pelkkä kaivos ei tuo kukoistusta ja hyvinvointia.