Keskiviikkona muurattiin Nordic Minesin kultakaivoksen peruskivi Raahen Laivakankaalla. Uutinen oli iloinen lisä siihen jatkumoon, jota muutaman vuoden ajan on nähty erityisesti Pohjois-Suomessa.
Kultakaivos työllistää rakennusaikana 100-150 ihmistä ja valmistuttuaan noin sata kaivostyöntekijää. Määrä ei ole moneen muuhun kaivoshankkeeseen verrattuna valtava, mutta Raahen kokoiselle seutukunnalle erittäin merkittävä. Kun puhutaan sadoista työpaikoista, heijastusvaikutukset ulottuvat laajalle. Kaivostoiminta tarvitsee ympärilleen monenlaista muuta elinkeinoelämää vilkastuttavaa toimintaa, muun muassa palveluja.
Kyse on suurista rahoista: investointi on 90 miljoonaa euroa, ja tuottoa uskotaan tulevan sata miljoonaa euroa vuosittain ainakin 6-7 vuoden ajan. Kaivoksen elinaikaa pyritään pidentämään etsimällä alueelta uusia kultasuonia.
Kulta on tervetullut lisä Pohjois-Pohjanmaan kahden viime vuoden aikana romahtaneen vientiteollisuuden valikoimaan.
Kaivosteollisuuden kerrannaisvaikutuksiin liittyvä iso ratkaisu tehdään syksyllä, kun Ruotsin Pajalassa malmia kaivava Northland Resources päättää, kuljettaako se tavaran Kemin vai Norjan Narvikin sataman kautta. Itään suuntautuva ratkaisu merkitsisi Suomelle isoja satama- ja rautatieinvestointeja.
Esimerkkejä pohjoisen olevista ja tulevista kaivoshankkeista on lukemattomia. Talvivaaran kaivos Sotkamossa on pitkällä.
Savukoskelle suunniteltava Soklin kaivoshanke työllistää toteutuessaan tuhansia ihmisiä Lapissa. Sodankylässä brittiläis-amerikkalainen yhtiö suunnittelee kuparin louhimista.
Hituran kaivos Nivalassa avataan kesän jälkeen uudelleen. Taukoa jouduttiin pitämään kaksi vuotta. Kanadalainen kaivosyhtiö saattaa muutaman vuoden päästä aloittaa kaivostoiminnan uudelleen Taivalkosken Mustavaarassa. Kaivos suljettiin yli 20 vuotta sitten.
Kasvava kaivosteollisuus vaatii panostuksia myös koulutukseen ja tutkimukseen. Oulun yliopisto aloitti kolme vuotta sitten Oulu Mining School -verkoston, joka kouluttaa geologeja ja diplomi-insinöörejä. Sillä on tärkeä rooli tutkia alueiden löydöksiä.
Nopeaa työvoiman tarvetta varten Oulussa on perustettu muuntokoulutusta erilaisiin työnjohto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviin kaivoksille.
Kaivosteollisuus on siitä merkillinen toimiala, että se on monesti sattuman kauppaa. Laivakankaalla sysäyksen antoi Pentti Jämbäckin näädänpyyntireissulla löytämä kivi. Prosessi on usein myös pitkä: löydöstä on jo 30 vuotta, ja kymmenen vuotta kaivosta on valmisteltu monin eri toimin. Vuoden päästä kaivos vihdoin käynnistyy. Monen muun pohjoisen kaivoksen syntyhistoria on samantapainen.
Paraikaa useassa kohteessa selvitellään löydöksiä, kannattaako alueella aloittaa kaivostoiminta. Jämbäckin esimerkki osoittaa, että itse kunkin kannattaa suunnata katseensa maahan ja potkiskella kivenmurikoita.